www.archive-net-2013.com » NET » P » PAKKORUOTSI

Choose link from "Titles, links and description words view":

Or switch to "Titles and links view".

    Archived pages: 49 . Archive date: 2013-09.

  • Title: Pakkoruotsi.net – Eduskuntavaalit 2011
    Descriptive info: .. Tekstikoko.. Suomen kielipolitiikka ja kieltenopetus.. Tiistai 24.. syyskuuta 2013.. Etusivu.. Pakkoruotsin ajajat.. Pakkoruotsin perustelujen tarkastelua.. Suomen työelämän tarvitsemat kielet.. Onko Suomi kaksikielinen maa?.. Suomen kielipolitiikka vs.. demokratia.. Kielten opiskelu kouluissa.. Ruotsinkieliset kiintiöt kouluissa.. Ketkä haluavat muutosta?.. Keinotekoisen kaksikielisyyden kustannukset.. Median sensuuri.. Ruotsalainen Kansanpuolue.. Miksi pakollinen ruotsi?.. Kielikylpyopetus.. Pohjanmaa.. KIEPO-projekti.. Vain toimimalla voit vaikuttaa!.. Uutiset ja kannanotot.. Linkit.. Info.. Yhteydenotto.. 20.. 4.. 2011.. Noin puolet kansanedustajista kannattaa pakkoruotsin poistamista.. Katso vaalikoneista, ketkä kansanedustajat.. Ylen vaalikone (kysymys 10).. HS:n vaalikone (kysymys 23).. Pakkoruotsi.. net.. käsittelee Suomen kielipolitiikkaa ruotsin kielen osalta.. Sivuston tarkoituksena on antaa kansalaisille sekä päättäjille valtamediaa objektiivisempaa tietoa eri kielten merkityksestä Suomessa ja Suomelle sekä herättää avointa kansalaiskeskustelua ruotsin kielen asemasta.. Ruotsinkielisiä asuu vaihtelevassa määrin sinisillä alueilla.. Klikkaamalla karttaa saat näkyville tarkemman kartan.. net-sivustolla sanalla pakkoruotsi ei oteta kantaa ruotsin kieleen kielenä, vaan sanalla tarkoitetaan ruotsin pakollista opiskelua oppilaitoksissa sekä viranomaisten henkilöstöltä vaadittavaa ruotsin kielen taitoa.. Pakkoruotsin poistamisella Pakkoruotsi.. netissä tarkoitetaan sitä, että oppilaitoksissa oppilailla on valinnanvapaus opiskella ruotsin tilalla muita Suomessa tarvittuja kieliä sekä sitä, että julkisissa tehtävissä ruotsin taidon vaatimukset muutetaan työtehtäväkohtaisiksi.. Selvitysten mukaan Suomen kielitaitovaranto on liian suppea.. Suomessa osataan hyvin vain suomea, englantia ja ruotsia.. net-sivusto tuo esille, että käytännössä suomalaisten kielitaidon monipuolistumisen voi mahdollistaa vain ruotsin muuttaminen kouluissa valinnaiseksi kieleksi muiden kielten kanssa.. Suomalaisten kielitaidon monipuolistuminen:.. parantaa Suomen kilpailukykyä.. edesauttaa näin suomalaista hyvinvointia.. nostaa suomalaista sivistystasoa.. parantaa suomalaisten ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta eri kulttuureita kohtaan.. net tuo esille, että pakkoruotsi:.. on demokratian vastainen.. on tasa-arvon vastainen.. on yksilöiden valinnanvapauden rajoittamista ilman pätevää perustelua.. on suomenkielisen kulttuurin, suomen kielen ja suomenkielisten halveksimista.. voidaan katsoa ihmisoikeusloukkaukseksi, jos ruotsin kielen pakottamista perustellaan identiteettiin liittyvillä asioilla.. halventaa koululaitosta sekä heikentää oppilaiden opiskelumotivaatiota, kun opetuksessa on pakollisena aine, jonka pakollisuutta ei pystytä perustelemaan.. aiheuttaa negatiivista suhtautumista ruotsin kieleen, ruotsinkieliseen kulttuuriin sekä suomenruotsalaisiin.. asettaa eriarvoiseen asemaan oppilaat, jotka ovat kiinnostuneita lukemaan jotain muuta kieltä kuin ruotsia.. asettaa suomenkieliset  ...   ja tukeminen ovat kaksi eri asiaa.. Ei eroteta viranomaisia ja yksilöitä toisistaan.. Ruotsinkieliset palvelut kuuluvat viranomaisten vastuulle, eivät yksilöiden vastuulle.. Pakkoruotsin kannattamisen taustalla ovat yleensä kykenemättömyys suhtautua objektiivisesti ruotsin kieleen, välinpitämättömyys Suomen etua kohtaan, välinpitämättömyys yksilöiden oikeuksia kohtaan, tiedon puute eri kielten tarpeesta, vääristynyt käsitys tasa-arvosta tai itsekeskeisyys (omiin kokemuksiin vetoaminen).. Kolmesta seuraavasta kohdasta jokainen yksinään riittää perusteluksi ruotsin pakollisuuden poistamiseksi kouluopetuksesta.. 1.. Ruotsin kielen pakollisuudelle suomenkielisissä kouluissa ei ole rationaalisia perusteluja.. Lue sivu:.. 2.. Eri kieliä riittävän hyvin osaavia ei saada Suomen työelämään riittävästi, niin kauan kuin ruotsi on pakollinen kieli kouluissa.. 3.. Suomen kielipolitiikka, johon ruotsin kielen pakollisuus kouluissa sekä julkisissa tehtävissä perustuu, ei noudata demokratian periaatteita.. Valtion kaksikielisyys ei tarkoita yksilöiden kaksikielisyyttä.. sitä että yksilöiden tulisi osata valtion virallisia kieliä - vaan että valtiolla on kaksi sellaista kieltä, joilla viranomaiset tarjoavat palveluita.. Vastuu ruotsinkielisten palveluiden saatavuudesta ei kuulu suomalaisille yksilöille vaan viranomaisille.. Suomessa palveluiden järjestäminen virallisilla kielillä on vastoin demokratiaa ulotettu viranomaisten lisäksi yksilöille.. Tällainen ajattelu, jossa jokainen kansalainen koulutetaan valtion työntekijäksi, ei kuulu demokratiaan vaan diktatuuriin.. Demokratiassa viranomaiset ovat yksilöitä varten, eivät yksilöt viranomaisia varten.. Vetoomus valinnanvapauden saamiseksi.. Suomen kielipolitiikkaan.. Pakkoruotsi ei poistu ilman Sinun panostasi!.. Niin kauan kuin suomenkieliset suostuvat ruotsin pakottamiseen, niin kauan ruotsia pakotetaan.. Asia on Sinusta kiinni.. Suomessa ei toimi demokratia.. Poliittiset päättäjät tekevät kansalaisia suoraan koskevia päätöksiä, ilman että päätöksiä pystytään perustelemaan ja ilman että niillä on kansan enemmistön tuki.. Tällaisessa tilanteessa ainoa poliittisiin päätöksiin vaikuttava keino on lakko.. Kieltäydy puhumasta ja opettelemasta ruotsia, niin kauan kuin Suomessa ei ole kielivapautta.. Valinnanvapauden rajoittaminen kielten opiskelussa ei aja Suomen etua mistään näkökulmasta katsottuna.. Artikkeleita.. muualta.. Artikkeli-.. kokoelma.. Mielipide-.. kirjoituksia.. Eurooppalaisen Suomen kielipolitiikka.. Kielivalinnat ja kielten opiskelu.. Vuosituhat on vaihtunut.. Pienen pieni uutinen.. Pakkoruotsia tyhmille suomalaisille.. Varastettu ilo.. Oppi kaksi-.. kielisyydestä.. Kuihtuvan puun strategia.. In Finland, a battle of the tongues.. Borde svenskan göras frivillig?.. Hae sivustolta.. www.. pakkoruotsi.. net..

    Original link path: /
    Open archive

  • Title: Tekstin koko
    Descriptive info: Tekstikoko.. Jos sinulla on tarve muuttaa sivuston tekstin kokoa isommaksi tai pienemmäksi, toimi seuraavasti:.. Internet Explorer:.. Klikkaa yläpalkista:.. Sivu 2.. Tekstikoko 3.. valitse sopiva tekstin koko.. Mozilla Firefox:.. Näytä 2.. Sivun suurennus / Tekstin koko 3.. valitse Suurempi tai Pienempi..

    Original link path: /tekstikoko.shtml
    Open archive

  • Title: Pakkoruotsin ajajat
    Descriptive info: Tällä sivulla ollut "Musta lista" on poistettu tietosuojavaltuutetuttu Reijo Aarnion ilmoituksen johdosta.. Tietosuojavaltuutetun kanta on, että mustassa listassa olleet tiedot olivat henkilötietolain tarkoittamia henkilötietoja eikä niitä saa julkaista ilman henkilöiden lupaa.. net katsoo, että tietosuojavaltuutetun kanta on väärä ja että tietojen julkaiseminen on osa sananvapautta, koska tiedot olivat henkilöiden itsensä mediassa julkisuuteen tuomia tietoja, kyse on yhteiskunnallisesta asiasta ja koska listan henkilöt ovat yhteiskunnallisia vaikuttajia.. Tietosuojavaltuutetun kanta johtaa sensuuriin, joka estää demokratian toteutumista.. Mustan listan tiedot julkaistaan jossain vaiheessa jossakin muussa muodossa kuin listana (esim.. mediaa referoiden) ja jollakin muulla nimellä kuin musta lista, jotta kansa saa  ...   nettisivustoille eivätkä ne näin ollen ole Pakkoruotsi.. netin ylläpitämiä.. Soveltavan kielentutkimuksen keskus (Solki).. Kielikylvyn ja monikielisyyden keskus.. Folktingetin kansalliskielten johtoryhmä (pdf-tiedosto).. Svenska nu -valtuuskunta (pdf-tiedosto).. Magma.. Magma-akatemian neuvottelukunta.. Kansalliskielten tukiyhdistys.. Eduskunnan äänestys vuonna 2004 lakiehdotuksesta, joka poisti pakkoruotsin yo-kirjoituksista.. Katso kohta.. "Ei.. äänestivät seuraavat 23 edustajaa".. Luettelo Folktinget-mitalin saajista 1952 – 2009 (pdf).. Linkkejä pakkoruotsia tai ruotsin vahvaa asemaa ylläpitäviin henkilöihin liittyviin artikkeleihin.. Opetushallituksen pääjohtaja: Ruotsin kieli pysyy perusopetuksessa.. HS-raadin vastaukset kysymykseen: Pitääkö ruotsin pakollista kouluopetusta lisätä?.. Mediat jotka kannattavat pakkoruotsia.. Suomalaislehdet lisäisivät kieliopintojen valinnaisuutta.. Lisäksi ainakin Opettaja-lehti on tukenut pakkoruotsia.. Katso eduskuntavaalikoneista 2011, ketkä kansanedustajat kannattavat pakkoruotsia:..

    Original link path: /musta_lista.php
    Open archive
  •  

  • Title: Pakkoruotsin perustelut
    Descriptive info: Tämä sivu tuo esille sen, että pakkoruotsin puolesta esitetyt väittämät eivät ole perusteluja vaan ihmisten henkilökohtaisia asenteita ja mielipiteitä, jotka yritetään saada kuulostamaan perusteluilta.. Koululaitoksen tehtävänä on yleissivistyksen, tieteen ja ammattitaidon kehittäminen.. Kouluopetus ei voi perustua ihmisten mielipiteille.. Myöskään lainsäädäntö tässä tapauksessa koulu- ja kielilainsäädäntö ei voi perustua ihmisten mielipiteille, vaan laeille tulee olla rationaaliset tai moraaliset perustelut, jotka ajavat koko yhteiskunnan etua.. Pakkoruotsin kannattajilla on kolme olennaisesti väärää lähtökohtaa:.. Ei eroteta henkilökohtaisia näkemyksiä ja perusteluita toisistaan.. Ei eroteta tukemista ja pakottamista.. Pakkoruotsille annettujen perustelujen tarkastelua.. Ruotsinkieliset palvelut.. Ruotsin kielen tarve työelämässä.. Toinen kotimainen.. Kansalliskieli.. Ruotsin kieli on osa suomalaista identiteettiä.. Kielten oppiminen.. Yleissivistys.. Pohjoismainen yhteistyö.. Kaikille samanlainen opetus on tasa-arvoa.. Arvot.. Rkp:n perustelu.. Yksi yleinen perustelu on, että ruotsinkielisten palveluiden luominen Suomeen tarvitsisi ruotsia osaavia suomenkielisiä.. Suomessa on noin 2,44 miljoonaa työpaikkaa (2006), jotka tuottavat palvelut noin 5,2 miljoonalle ihmiselle.. Ruotsinkielisiä on Manner-Suomessa noin 260 000.. Karrikoidusti sanottuna tästä siis noin puolet (130 000) riittää luomaan ruotsinkieliset palvelut Suomeen.. Todellisuudessa luku on vain murto-osa tästä, sillä ainoastaan itse palvelun, ja ainostaan julkisella sektorilla, tulee olla ruotsinkielistä hallinto voi olla lähes kokonaan suomenkielinen.. Kun asioita rationalisoidaan, periaatteessa Suomen ruotsinkieliset riittävät ylläpitämään ruotsinkieliset palvelut Suomessa.. Velvollisuus ruotsinkielisten palveluiden järjestämisestä kuuluu viranomaisille, ei yksilöille.. Vastuu henkilöstön kielitaidosta palvelukseen otettaessa ja kielitaidon ylläpidosta on viranomaisella.. Esimerkiksi kunnilla on velvollisuus järjestää perusopetus ja perusterveydenhuolto, mutta emme velvoita ketään yksilöä opiskelemaan opettajaksi tai lääkäriksi.. Kenelläkään yksilöllä ei ole velvollisuutta opiskella tai osata ruotsia ruotsinkielisten takia.. Jos ajattelisimme että on, tällöin voisimme ajatella, että jokaisella ruotsinkielisillä on velvollisuus opiskella suomen kieli suomenkielisten takia, jolloin ruotsin taidon vaatimukset suomenkielisille voitaisiin taas poistaa.. "Laki ei edellytä, että jokaisella virkamiehellä tulisi olla samantasoinen ja yhtä laaja kielitaito.. Pääasia on, että kussakin.. virastossa on riittävä suomen ja ruotsin kielen taito.. työtehtävien suorittamiseksi.. Tehtävien jako eri kieliä hallitsevien virkamiesten kesken on näin ollen yksi mahdollinen tapa huolehtia kielellisten oikeuksien toteutumisesta.. [- -] Julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain mukaan.. viranomaisen on huolehdittava.. siitä, että virkamiehillä on heidän tehtäviensä edellyttämä kielitaito.. Laki ei edellytä, että kaikkien työntekijöiden on osattava sekä suomea että ruotsia.. Olennaista on, että kaksikielisissä viranomaisissa on kielitaitoa siellä, missä sitä tarvitaan.. ".. Valtioneuvoston kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2006.. Ruotsinkielisiä palveluita tarvitaan siellä, missä asuu ruotsinkielisiä, joten näillä alueilla asuu myös eniten ruotsinkielistä työvoimaa.. Joillakin aloilla (esim.. terveyden- ja vanhustenhuolto) todetut puutteet ruotsinkielisissä palveluissa ovat siis rakenteellisia.. Esimerkiksi ruotsinkielistä akateemista koulutusta voidaan vähentää ja vastaavasti lisätä ruotsinkielistä opetusta niille suorittavan työn palvelualoille, joissa on pulaa ruotsintaitoisista työntekijöistä.. Jos erilaisten toimenpiteiden jälkeen ruotsinkielisten palvelujen saannissa on edelleen puutteita, ei sekään tuo suomenkielisille yksilöille velvollisuutta opetella ruotsia.. "Tällä hetkellä puuttuu säännöllinen seuranta kansalaisten kokemuksista kielellisten palveluiden toimivuudesta viranomaisissa.. " (Valtioneuvoston kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2006.. ) Valtionhallinto perustaa ruotsin kielen tarpeen osaksi ruotsinkielisten subjektiivisille kokemuksille.. Kyselytutkimuksissa voidaan esim.. kysyä, annetaanko kunnassa tasapuolista palvelua suomen- ja ruotsinkielisille.. On mahdotonta, että pieni vähemmistö saisi samalla tavalla palvelua omalla kielellään kuin valtaväestö, vaan tehtäviä on jaettava ruotsin kieltä hallitsevien työntekijöiden kesken.. Elinkeinoelämän keskusliiton selvitys (2005) "Työelämän murros heijastuu osaamistarpeisiin.. Osaavaa henkilöstöä yrityksiin" luettelee Suomen työelämässä tarvittaviksi vieraiksi kieliksi seuraavat kielet: englanti, ruotsi, saksa, venäjä, ranska, espanja, italia ja kiina.. Jos vieraan kielen pakollisuutta perustellaan kyseisen kielen tarpeella Suomessa, pitäisi kouluissa olla pakollisena kaikki edellä mainitut kahdeksan kieltä.. Tarve ei siis voi olla peruste pakollisuudelle, vaan tarve on ainoastaan peruste sille, että kyseisen kielen opetusta tulee tarjota kouluissa.. Englannin kielen osaajien tarve on selvitysten mukaan ylivoimaisesti suurin Suomessa, mutta koulusäädöksissä englanti ei ole pakollinen kieli.. Vaikka englanti on valinnainen kieli, ei englannin osaajista ole pulaa.. Tämä osoittaa sen, että minkään kielen ei tarvitse olla koulusäädöksissä pakollinen saadaksemme jonkin kielen osaajia riittävästi.. , vaan oppilaat valitsevat koulussa niitä kieliä, joille on olemassa tarve ja kysyntä työelämässä.. Koulujen pakollisen ruotsin perusteleminen sillä, että lain mukaan ruotsinkielisillä on oikeus hoitaa asiansa ruotsiksi valtion viranomaisissa ja kaksikielisissä viranomaisissa, on kehäpäätelmä.. Perusopetuksessa ruotsi on pakollinen, koska 2.. asteen koulutuksessa ruotsi on pakollinen.. asteen koulutuksessa ruotsi on pakollinen, koska korkea-asteen opetuksessa ruotsi on pakollinen.. Korkea-asteen opetuksessa ruotsi on pakollinen, koska laki määrää, että valtion viroissa koko maassa pitää osata ruotsia.. Tässäkin kehäpäätelmässä ruotsin pakollisuutta perustellaan loppujen lopuksi ruotsin tarpeella.. Toisinaan kuulee sanottavan, että ruotsin kielen pakollisuus on hyväksyttävää, koska ruotsi on toinen kotimainen kieli.. Tosiasiassa termi toinen kotimainen on poliitikkojen peruskoulu-uudistuksen yhteydessä keksimä termi, jotta ruotsi voidaan laittaa pakolliseksi suomenkielisiin kouluihin.. Jos kouluissa olisi aine nimeltä ruotsi, heräisi mm.. kysymys, miksi ruotsi on pakollinen, vaikka paljon enemmän tarvittu englanti ei ole pakollinen.. Kun aine ei voi olla ruotsi, pitää olla jokin toinen nimi.. Termi toinen kotimainen ei perustu millekään, sillä saamen kielet ovat myös kotimaisia kieliä.. Jos periaate on, että kotimaisten kielten tulee olla pakollisia koulussa, tulisi myös saamen kielten olla pakollisia.. Myöskään muualla maailmassa ei tällaista termiä käytetä.. Valtioiden lainsäädännöissä on kansalliskieliä sekä virallisia kieliä, mutta ei kotimaisia ja ei-kotimaisia kieliä.. Pakollinen ruotsi ei ole olemassa, koska ruotsi on "toinen kotimainen", vaan termi toinen kotimainen on olemassa, jotta ruotsi voidaan pitää pakollisena suomenkielisissä kouluissa.. Tosin lainsäädännössä voisi myös lukea, että äidinkielen lisäksi myös toisen kansalliskielen opiskelu olisi pakollista.. Yksi annettu perustelu pakkoruotsille on, että ruotsi on kansalliskieli.. Kansalliskieli-sanalle ei ole olemassa tarkkaa määritelmää.. Perustuslain mukaan Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.. Perustuslaki on kuitenkin laki kuten muutkin lait.. Se on syntynyt poliittisella päätöksellä ja sitä voidaan eduskunnan päätöksellä muuttaa.. Koulujen pakkoruotsi ei tule perustuslaista vaan muista laeista, kuten esimerkiksi perusopetuslaki ja lukiolaki.. Kun lakia perustellaan toisella lailla, ei kyseessä ole perustelu vaan puhdas kehäpäätelmä.. Esimerkiksi.. Sveitsissä.. on neljä kansalliskieltä.. Sveitsissä ei kuitenkaan vaadita neljän kielen opiskelua kouluissa.. Kansalliskieli on siis ennen kaikkea symbolinen arvo; kansalliskielen asema ei ole kielitaitovaatimus.. Suomen perustuslaki tuo siis oikeuden saada palveluja ruotsiksi, mutta ei vaadi keneltäkään  ...   ja -taidot eli aineet kuten historia, yhteiskuntaoppi, uskonto-oppi, ja äidinkieli.. Tieteen, teknologian ja yhteiskunnan kehittymisen myötä on käytettävissä oleva tietomäärä kasvanut pilviin.. Siitä ei enää ole mahdollista erottaa yhteisesti hyväksyttyä perussivistykseksi sanottavaa kohtuullisen kokoista osaa.. Toisaalta tähän ei ole tarvettakaan.. Oleellista on, että yhteiskunta kokonaisuutena hallitsee tietyn tietomäärän, yhdenkään yksilön ei sitä tarvitse hallita.. Ylioppilastutkintolautakunnan puheenjohtaja, professori Aatos Lahtinen (Kanava 2/2005).. Kaikki kielet sivistävät, mutta kielellisen.. yleissivistyksen.. suomenkielinen omaa, kun hän hallitsee hyvin suomen kielen, kykenee hankkimaan ulkomaisista lähteistä tietoa ja kommunikoimaan vieraskielisten kanssa.. 2000-luvun Suomessa ainoa kieli äidinkielen lisäksi, joka voitaisiin rationaalisesti argumentoida kuuluvan yleissivistykseen, on englanti.. Edellä esitetyn asian voi kääntää myös toisinpäin.. Mitä vaikutusta olisi suomalaisten yleissivistykseen sillä, jos ruotsin tilalla saisi lukea jotain muuta kieltä? Ei mitään, mutta sitävastoin suomalaisten kielivaranto laajenisi.. Globaalisti katsottuna ruotsi on erittäin pieni kieli (n.. 9 milj.. puhujaa).. Esimerkiksi matematiikka on pakollinen aine kaikissa länsimaisissa sivistysvaltioissa, mutta Suomi on ainoa maa, jossa ruotsin kieli on pakollinen aine.. Yleinen perustelu ruotsin kielen tarpeellisuudelle on pohjoismainen yhteistyö, koska Pohjoismaat ovat luonnollinen ja tärkeä viiteryhmä Suomelle, ja että ruotsia osaava ymmärtäisi myös muita pohjoismaisia kieliä.. Viimeksi mainitun osalta totuus on kuitenkin seuraava: "Lähes neljäsosa Pohjoismaiden väestöstä puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin tanskaa, norjaa tai ruotsia.. Monet suomalaiset eivät ymmärrä ruotsia, vaikka se on Suomen toinen virallinen kieli, tanskasta tai norjasta puhumattakaan.. Kun tehtiin selvitys pohjoismaisten kielten ymmärtämisestä pohjoismaisissa kokouksissa, ainoastaan viisi prosenttia suomalaisista sanoi ymmärtävänsä puhuttua tanskaa hyvin.. Päinvastaista totesi peräti 84 prosenttia.. " Lähde:.. Pohjoismaiden neuvosto.. (2004).. Pohjoismaiden neuvosto käyttää työkielenään ruotsia, tanskaa ja norjaa, mutta tulevaisuudessa Baltian maiden liittyessä kieleksi vaihdettaneen englanti.. Pohjoismaisessa investointipankissa (NIB).. englanti ja ruotsi ovat virallisia kieliä.. Ruotsin kielen säilyttäminen virallisena kielenä on korostamassa pankin pohjoismaisia juuria.. Pankin neuvoston ja hallituksen käytännön työskentelykielenä on kuitenkin englanti.. Myös Suomen liike-elämän kommunikointi muiden pohjoismaalaisten kanssa käydään yleensä englanniksi.. "Pohjoismainen yhteistyö oli takavuosina ja osin nykyäänkin harjoitettua toimintaa, jota tehdään Pohjoismaiden yhteisen arvopohjan takia.. Wikipedia: Pohjoismainen yhteistyö.. Vaikka pohjoismaista yhteistyötä pidetäänkin edelleen tärkeänä, ja joissakin organisaatioissa kommunikoidaan ruotsiksi muiden pohjoismaalaisten kanssa, toimii näissä elimissä lähinnä valtion organisaatioiden palveluksessa olevia johtaja-aseman virkamiehiä.. Ruotsin kielen taito on siis pohjoismaista yhteistyötä tekeville osa ammattitaitoa; ruotsin kielen taito ei kuulu enää 2000-luvun Suomessa jokaisen kansalaisen yleissivistykseen.. Merkittävin viiteryhmä Suomelle ei ole enää Pohjoismaat vaan Euroopan unioni (EU).. EU-maiden väestöstä englantia osaa 47 %, saksaa 32 % ja ranskaa 28 %, ruotsia osaa 3 %.. Pohjoismainen yhteistyö tarvitsee ruotsin kielen osaajia, mutta pakkoruotsia pohjoismainen yhteistyö ei tarvitse enempää, kuin Suomen EU:hun kuuluminen tarvitsee pakkoranskaa tai pakkosaksaa.. Pohjoismainen yhteistyö ei tarvitse 2,44 miljoonaa ruotsintaitoista.. (työpaikkojen määrä Suomessa).. Kansanedustaja Tarja Cronberg YLE:n MOT-ohjelmassa.. Pohjolan umpisuoli.. Onko Pohjoismaiden neuvosto turha elin?.. , 13.. 11.. 2006:.. Voi sanoo, et pohjoismainen viitekehys on tietyssä mielessä aikansa elänyt.. Lue myös:.. Pohjoismaiden neuvosto kallis keskustelukerho?.. Pohjoismaista yhteistyötä kylpyläkarkureista viisasten kerhoon.. Jotkut huomauttavat, että kaikille samanlainen opetus on tasa-arvoa.. Voidaan esimerkiksi väittää, että koska kaikkien tuomareiden on osattava ruotsia, toisi ruotsin muuttaminen valinnaiseksi kieleksi epätasa-arvon, koska ne jotka eivät olisi opiskelleet ruotsia, eivät pääsisi tuomariksi.. Väittämässä asiat käännetään päälaelleen.. Koska ihmiset ovat erilaisia, mahdollisimman suuri valintojen mahdollisuus tuo tasa-arvoa.. Muutoin voitaisiin vaikkapa vaatia, että kaikkien suomalaisten on opeteltava soittamaan jotain instrumenttia, jotta heillä on yhdenvertainen mahdollisuus päästä Sibelius-Akatemiaan opiskelemaan ja valmistua muusikon ammattiin.. Juuri se, että oppilaalla on mahdollisuus valita mahdollisimman paljon aineita oman kiinnostuksensa ja osaamisensa mukaan, tuo opetukseen tasa-arvoa.. Tällä hetkellä koulujen kieltenopetuksessa on epätasa-arvo.. Ne jotka haluavat lukea englantia ja ruotsia, saavat lukea näitä kahta kieltä.. Ne jotka haluavat lukea jotain muuta kieltä kuin ruotsia, joutuvat lukemaan kolmea kieltä.. Pakkoruotsia perustellaan jopa suvaitsevaisuudella.. Kun arvokäsityksillä perustellaan jotain asiaa, tulisi ensiksi selvittää, mitä tämä arvokäsitys tarkoittaa.. Suvaitsevaisuus voidaan nähdä ennen kaikkea vastakohtana pakottamiselle.. Suvaitsemme eri uskonnot, mutta emme pakota mihinkään uskontoon.. Suvaitsemme muslimit Suomessa, mutta emme pakota suomalaisia opettelemaan Koraania ulkoa peruskoulusta korkeakouluun.. Suvaitsemme ruotsin kielen aseman kansalliskielenä, ruotsinkieliset ja ruotsin kielen, mutta tällöin meidän tulee suvaita myös se, että muista kielistä ja kulttuureista enemmän kiinnostuneita (tai niitä, joita ei vain ruotsinkielinen kulttuuri kiinnosta) ei pakoteta opettelemaan ruotsia.. Rkp:n Internet-sivu:.. Kysymys: Miksi ruotsin kieltä pitää lukea suomenkielisissä kouluissa?.. Rkp:n vastaus: "Rkp:n lähtökohta kielikysymyksessä on Suomen perustuslaissa, jonka mukaan Suomessa on kaksi kansalliskieltä, suomi ja ruotsi.. Suomen kansa on tämän jälkeen demokraattisesti päättänyt (eduskuntaan valitsemien edustajiensa kautta), että molemmat kieliryhmät opiskelevat toistensa kieliä, tasavertaisuuden nimessä.. Mielestämme tämä on todella iso rikkaus monimuotoisessa maailmassamme, eikä mitenkään "pois" mistään muusta.. Rkp on päättänyt, että kansalliskieli on samalla kielitaitovaatimus, vaikka tällaiselle ajattelulle ei lödy pohjaa mistään.. Kansa ei myöskään ole päättänyt, että molemmat kieliryhmät opiskelevat toistensa kieliä, vaan suurin osa kansasta vastustaa nykyistä tilannetta.. Suomessa on lisäksi myös muita kieliryhmiä.. Pakollinen ruotsin opiskelu on myös suoraan pois muusta opiskelusta.. Kaikki pakkoruotsia puoltavat argumentit ovat idiotismeja:.. "Ruotsia osaamalla suomalaiset pääsevät osaksi pohjoismaista perhettä.. Suomenkielisten kieli on suomi.. Jos he suomenkielisinä eivät kelpaa osaksi pohjoismaista perhettä, ehkä pohjoismainen perhe ei ole heille oikea viiteryhmä.. "Ruotsia osaamalla voimme tehdä kauppaa ruotsalaisten kanssa.. Tekevätkö ruotsalaiset kauppaa vain sellaisten kanssa, jotka osaavat ruotsia? Eivätkö ruotsalaiset osaa vieraita kieliä?.. "Yhteispohjoismaisissa yrityksissä on osattava ruotsia.. Varmasti onkin, koska Suomi omalla kustannuksellaan opettaa kansalaisilleen ruotsia ja antaa ruotsalaisille mahdollisuuden vaatia sen taitoa.. "Kaksikielisyys on rikkaus.. Suomalaiset eivät ole kaksikielisiä.. Jos he olisivat, se olisi rikkaus.. Se, että valtio on kaksikielinen mutta kansalaiset eivät, ei ole rikkaus vaan rasite niille kansalaisille.. "Ruotsin osaaminen on avain muiden vieraiden kielten oppimiseen.. Ruotsi on suomalaisille aivan yhtä vieras kuin ne muutkin kielet.. Ruotsin osaaminen helpottaa muiden germaanisten kielten omaksumista vain, jos ruotsia osaa valmiiksi.. Ellei sitä osaa valmiiksi, sen opetteleminen on pois niiden muiden kielten opiskelusta.. Fil.. tri, kielentutkija Jussi Halla-aho, kotisivu, 2007.. Väitteitä ja vastaväitteitä pakkoruotsista.. Pakkoruotsi on tarpeeton rasite.. Stop Pakkoruotsi! Argumentit.. Sivun alkuun..

    Original link path: /perustelut.php
    Open archive

  • Title: Kielten tarve - Hyödyllisimmät kielet, Suomessa tarvitut kielet, Suomen tarvitsemat kielet
    Descriptive info: Tämä sivu tuo esille sen, että kielten tarve Suomen työelämässä on muuttunut ja muuttuu voimakkaasti Euroopan integraation sekä globalisaation myötä.. Suomen työelämässä tarvituimpia kieliä suomen lisäksi ovat tällä hetkellä englanti, ruotsi, venäjä, saksa ja ranska.. Näistä ylivoimaisesti tarvituin kieli on englanti.. Ruotsin kielen tarve Suomen työelämässä kasvaa suhteellisesti vähiten, joten tulevaisuudessa tärkeysjärjestys tulee todennäköisesti olemaan toinen.. Kieliä ei opiskella kouluissa tämänhetkistä tilannetta varten vaan ennen kaikkea tulevaisuutta varten.. Kielten tarve Suomessa on voimakkaasti myös alueellista.. Tällä hetkellä esimerkiksi Itä- ja Kaakkois-Suomessa tarvituimmat vieraat kielet ovat englanti ja venäjä.. (TAK Oy.. Työnantajakysely 2008, Itä-Suomi.. Venäjän kielen asema.. ).. Ruotsin kielen ollessa pakollinen aine kouluissa, joutuu oppilas muita kieliä kuin englantia ja ruotsia opiskellakseen lukemaan äidinkielen lisäksi kolmea vierasta kieltä.. Oppilaiden resussit ovat kuitenkin rajalliset, ja lisäksi valtaosalla suomalaisista on motivaatiota opiskella vain yhtä vierasta kieltä.. Motivaatiolla on keskeinen osa kielen oppimisessa.. Oppilaiden osaaminen on yhteydessä heidän asenteisiinsa kielen tärkeyttä ja mieluisuutta kohtaan.. (Opetusministeriö.. Verkkolehti Etusivu, 19.. 2004.. Kielenoppimismahdollisuudet turvataan tasa-arvoisesti.. Suomessa kielten opiskelu ja kielten todellinen käytännön tarve eivät kohtaa.. Suomea ei hyödytä tilastoluvut useiden eri kielten opiskelusta, vaan työelämä tarvitsee syvällisesti käytännössä eri kieliä osaavia ihmisiä.. Ainoa realistinen keino saada kielten opiskelu ja työelämän todellinen kielten käytännön tarve kohtaamaan on se, että kouluissa on äidinkielen lisäksi kaksi pakollista kieltä, jotka ovat oppilaan vapaasti valittavissa.. Suomenkielisissä kouluissa oppilailla olisi näin ollen mahdollisuus lukea ruotsin tilalla jotain muuta koulussa tarjolla olevaa kieltä.. Edellinen parantaa samalla ruotsin opetuksen tasoa, sillä ruotsin opinnoissa tulee olemaan enemmän niitä, jotka ovat valinneet ruotsin opiskelun omasta vapaasta tahdostaan.. Myös ruotsinopettajien työ tulee mielekkäämmäksi ja samalla motivaatio ja tavoitteet opetuksen suhteen paranevat.. Syyt miksi ruotsia ei muuteta valinnaiseksi kieleksi muiden kielten rinnalle, eivät liity työelämän kielten tarpeisiin, vaan ovat asenteellisia.. (Lue sivu.. Ruotsin kielen pakollisuuden perustelut.. Peruskouluissamme maan kaksikielisyyden ja suomen kielen luonteen (ei maailmankieli) vuoksi oppilaiden viikkotuntimäärästä äidinkieli mukaan lukien noin kolmasosa on kielten opetusta.. Tätä osuutta ei juuri voida lisätä muiden oppiaineiden kohtuuttomasti kärsimättä.. [- -] EU-kokouksissa puhutaan pääsääntöisesti englantia, mutta käytävillä ranskaa.. Hannu Lilja, ent.. opetuspäällikkö, Opettaja-lehti 10/2008, Keskustelua-palsta.. net kannattaa valtakunnallisen.. KIEPO-projektin.. D-vaihtoehtoa koulujen kieliohjelmaksi.. KIEPO Kielikoulutuspoliittinen projekti 2005 2007.. Loppuraportin kieliohjelmavaihtoehdot:.. Vaihtoehto D:.. Oppilailla on subjektiivinen oikeus ruotsin opiskeluun.. Perusopetus:.. K1 (1.. vieras kieli): Pakollinen alakoulusta alkaen.. Valittavissa kielistä englanti, ruotsi, venäjä, saksa ja ranska.. K2 (2.. vieras kieli): Sama kuin edellä.. Lukio: K1 + K2.. Ammatillinen koulutus: K1 + K2.. Korkea-aste: K1 + K2.. Eri kielten hyödyt ja tarve Suomessa.. EU-maiden hyödyllisimmät kielet.. Ylioppilastutkinnon kielten kirjoittajat 2006.. Diagrammi on suuntaa antava, koska kyseessä ei ole kirjoittaneet vaan ilmoittautumiset kokeisiin.. Diagrammit osoittavat kuitenkin, että Suomessa ei opiskella kieliä muuta maailmaa varten, tai edes Eurooppaa varten, vaan etupäässä ruotsinkielisiä varten.. SUKOL on erittäin huolissaan suomalaisten kielitaidon yksipuolistumisesta.. KISU.. , Kielitaitoinen Suomi 2005-2007 -hanke.. Tilastotiedot osoittavat, että saksan, ranskan ja venäjän osaajia on tulevaisuu dessa entistä vähemmän.. Myös sitoutumi nen opiskeluun näyttää vähenevän vuosi vuodelta.. Kysymys kuuluukin, miten selvi ämme työelämän kielitaitovaatimuksista?.. KISU-hanke, Kielivalinnat 2004.. Suomalaiset elävät yhä monikielisemmässä ja kansainvälisemmässä yhteiskunnassa.. Työelämä edellyttää suomalaisilta monipuolista kielitaitoa ja kulttuurien tuntemusta.. Teoreettiset taidot eivät riitä, vaan tarvitaan kykyä syvälliseen vuorovaikutukseen vieraalla kielellä.. Englannin lisäksi tarvitaan muun muassa ruotsin, saksan, ranskan ja venäjän taitajia.. KISU-hanke, Tavoitteena kielitaitoinen Suomi.. Yleisesti on vallalla käsitys, että englannin kielellä tulee toimeen kaikkialla.. Näin ei kuitenkaan ole edes Euroopassa.. Vain reilu puolet EU-kansalaisista kertoo osaavansa äidinkielen lisäksi vähintään yhtä vierasta kieltä.. Esimerkiksi espanjalaisista, italialaisista ja portugalilaisista 64 % kertoo osaavansa hyvin vain äidinkieltään.. Saksan, ranskan ja venäjän opiskelijoiden määrä kouluissa on vuoden 2000 jälkeen supistunut noin kolmanneksella siitä huolimatta, että kolmen kielen opiskelijoita on yritetty lisätä (esim.. Kimmoke-projekti).. Syy on tieteen, teknologian ja yhteiskunnan kehittymisen myötä tapahtunut omaksuttavan tiedon määrän kasvaminen.. Nyky-yhteiskunnassa kaksi.. jokaiselle pakollista.. kieltä kouluopetuksessa on enimmäismäärä.. Suomessa on olemassa runsaasti kielikoulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen liittyviä kysymyksiä, jotka kaipaisivat nykyistä paljon laajapohjaisempaa ja kokonaisvaltaisempaa tarkastelua ja eri intressipiirien vuorovaikutukseen perustuvaa pohdintaa.. Kielikoulutuksen strategisista ratkaisuista ja koulutuksen suunnittelusta vastaavien joukko on maassamme hyvin pieni, mutta kielikoulutukseen nivoutuvien kysymysten merkitsevyys on yhteiskunnan kannalta erittäin suuri.. Kansainvälisten yhteyksien lisääntyminen ja merkityksen kasvu, yhteiskunnan monikielistyminen ja monikulttuuristuminen sekä tieto- ja viestintäteknologian kehittyminen aiheuttavat uusia vaatimuksia.. Kaikki tämä on voimakkaasti kasvattamassa suomalaisten kielivarantoa koskevien ratkaisujen merkitystä.. , eikä tulevaisuudessa näyttäisi olevan tapahtumassa mitään sellaista, joka vähentäisi kansalaisten kieli ja viestintätaitojen tarpeita.. Kari Sajavaara & Sauli Takala (toim.. ), 2004.. Kielikoulutus tienhaarassa.. Jyväskylän yliopisto,.. Soveltavan kielentutkimuksen keskus.. Suomi tarvitsee skandinaavisten kielten osaajia pohjoismaiseen yhteistyöhön, vaikka kanssakäyminen tapahtuukin yhä enemmän englanniksi (näin varsinkin tieteellisessä yhteistyössä).. Suomenkielinen ei yleensä ymmärrä hyvin esimerkiksi tanskaa kouluruotsin suorittamisesta huolimatta, jolloin kanssakäyminen tapahtuu englanniksi.. Koulujen ruotsin opetus, joka on osaksi.. suomenruotsia.. , tulisi muuttaa opetukseksi, jossa käydään jollakin tasolla läpi riikinruotsia, norjaa ja tanskaa (em.. kielten puhujia yhteensä noin 20 milj.. Me haluamme opettaa lapsillemme norjaa! Käytännössä Utsjoen kunta on kolmekielinen kunta, järjestyksessä saame, suomi ja norja.. Elinkeinoelämä ja kaikenlainen kommunikointi Utsjoella tarvitsee päivittäin jokaista näistä kielistä.. Ruotsinkielisiä ei Utsjoella taapaa "koskaan".. Toiveemme on, että kunta pysyisi elinkelpoisena ja nuorillamme olisi kielellisesti mahdollisuus työllistyä kotikunnassaan.. Esa Karpoff, Utsjoki, 11.. 2.. 2008.. Ruotsin kieli ei ole tarpeeton kieli Suomelle, mutta sen pakollisuus koko väestölle on haitallinen asia.. Kun puhutaan kielten tarpeesta tai jonkin kielen hyödyllisyydestä, tulee muistaa, että tarvitsemme Suomessa myös useiden muiden kielten osaajia.. Vaikka ruotsin tarve olisi kuinka suuri Suomen työelämässä, sen pakollisuus on haitallinen asia, koska tarvitsemme monipuolisesti eri kielten osaajia.. Kieli johon Suomessa panostetaan, on väärä.. Pakollisena ruotsin kieli ei ole kilpailuetu.. Pitää myös muistaa, että Suomessa on noin 290 000 ihmistä, jotka puhuvat äidinkielenään ruotsia.. Näiden ihmisten kieliaitoa tulee luonnollisesti käyttää hyväksi sekä ruotsinkielisissä palveluissa Suomessa että pohjoismaisessa yhteistyössä.. Hyödyllisin vieras kieli Suomessa: englanti.. Toiseksi hyödyllisin vieras kieli Suomessa: saksa.. – Yht.. tri, tutkija Jukka Pietiläinen, Kielitaidon kehitys Euroopan Unionissa, 2006.. Englannin kielen tarve Suomen työelämässä on selvitysten mukaan ylivoimaisesti suurin, mutta lainsäädännössä englanti ei ole pakollinen aine kouluissa.. Englannin osaajista ei ole kuitenkaan pulaa, mikä osoittaa, että kielen tarpeen täyttämiseksi työelämässä kielen ei tarvitse olla pakollinen aine koulussa.. Ruotsin kielen kohdalla kysymys on siis yksinomaan politiikasta minkä jo nimi "toinen kotimainen" kertoo.. Oppilaitosten pakollinen ruotsi ei ole tarpeeseen pohjautuvaa vaan puhtaasti poliittinen päätös.. Oppilaitosten tulisi saada keskittyä itsenäisesti varsinaisiin tehtäviinsä: yleissivistyksen, tieteen ja ammattitaidon kehittämiseen.. Ruotsia puhuu maailmassa Suomessa ja Ruotsissa yhteensä noin yhdeksän miljoonaa ihmistä.. Suurimmat Suomen kauppakumppanit.. ovat Venäjä, Saksa ja Ruotsi.. Kauppa EU:n sisällä muodostaa.. yli 60 prosenttia Suomen kokonaiskaupasta.. EU:n tekemien.. kyselytutkimusten mukaan.. hyödyllisimmät kielet EU-maissa.. ovat englanti, ranska ja saksa.. Suomen elinkeinoelämässä on pula etenkin ranskan, saksan ja venäjän osaajista.. Globalisaation edetessä myös muiden kielten tarve kasvaa.. Maailman puhutuimmat kielet.. ovat mandariinikiina, englanti, espanja, venäjä, ranska, portugali, arabia, bengali, hindi-urdu, japani ja saksa.. Johtavien teollisuusmaiden.. ,.. G8-maiden.. , pääkielet ovat englanti, ranska, saksa, venäjä, italia ja japani.. Maailman eniten puhuttuja kieliä ovat mandariinikiina ja hindi.. Voisivatko nämä kielet astua englannin sijalle maailmankielinä? Kummallakin niistä on oma hankaluutensa kansainvälisessä viestinnässä: kirjaimisto ja ääntäminen.. Samat vaikeudet on myös arabian kielellä murteineen.. Mikä kieli jää jäljelle kilpailemaan englannin kanssa kielten valta-asemasta? Vastaus on yksiselitteinen: espanjan kieli, Amerikan puhutuin kieli.. Sen puhujien määrä on kirinyt englannin ohikin, uskomatonta kyllä! Se kovertaa jo englannin kielen valta-asemaa sisältä päin: Yhdysvalloissa on jo yli 20 miljoonaa espanjankielistä.. Korkea syntyvyys ja maahanmuutto lisäävät espanjan kielen osuutta koko Amerikan jo nyt puhutuimpana kielenä.. Sitä ja sen läheistä sisarkieltä portugalia puhuu maailmassa jo yli 600 miljoonaa henkeä, lähes kaikilla mantereilla.. Sakari Kaila, opetusneuvos, Helsinki (Helsingin Sanomat, Mielipide, 19.. 6.. 2007).. Englantia.. puhuu äidinkielenään yli 300 miljoonaa ihmistä.. Englantia puhutaan 105 maassa ja yli 600 miljoonaa ihmistä käyttää englantia päivittäin.. Englanti on tieteen, tietotekniikan, kansainvälisen talouselämän sekä politiikan kieli.. Englanti on vakiintunut.. lingua francaksi.. Lisäksi maailman kirjallisuudesta yms.. tietolähteistä käännetään loppujen lopuksi erittäin vähän suomeksi, mutta englanniksi sitäkin enemmän.. Ranskaa.. puhuu äidinkielenään noin 109 miljoonaa ihmistä ja kaiken kaikkiaan yli 260 miljoonaa (primary language + secondary language) ihmistä viidessä maanosassa.. Ranska on englannin jälkeen maailman opetetuin vieras kieli ja sillä on virallisen kielen asema 41 maassa.. EU:n myötä ranskan merkitys on kasvanut hallinnossa, tutkimuksessa ja elinkeinoelämässä.. Yli puolet englannin kielen sanoista on ranskalaista alkuperää.. Saksaa.. puhuu äidinkielenään noin 120 miljoonaa ihmistä Euroopassa (näistä Saksassa asuvia noin 82 miljoonaa).. Saksa on etenkin tekniikan alan kieli ja Euroopan puhutuin kieli.. Saksa on virallinen kieli Saksassa, Itävallassa, Belgiassa, Liechtensteinissä, Luxemburgissa ja Sveitsissä, mutta sillä on myös paikallinen virallisen kielen asema Tanskassa, Italiassa ja Romaniassa.. Lukuisat siirtolaisvähemmistöt ympäri maailmaa puhuvat myös saksaa.. Venäjää.. puhuu arviolta 275 miljoonaa ihmistä, joista äidinkielenään noin 165 miljoonaa ihmistä.. Venäjä on maailman viidenneksi puhutuin kieli.. Venäjän kielellä tulee melko hyvin toimeen myös muita slaavilaisia kieliä puhuvissa maissa.. Espanja.. on yli 400 miljoonan ihmisen äidinkieli.. Espanja on maailman kolmanneksi puhutuin kieli ja virallinen kieli 21 maassa.. Noin 12 %:lla amerikkalaisista on äidinkielenään espanja.. Italiaa.. puhuu maailmassa noin 70 miljoonaa ihmistä.. Italian kieltä puhutaan yhteensä 30 maassa.. Italian sukulaiskieliä ovat mm.. ranska, espanja, portugali ja romania.. Kun joku yritysjohtaja esiintyy lehtien palstoilla kaivaten venäjän kieltä puhuvia osaajia, hän ei tarkoita humanisteja, vaan insinöörejä, ekonomeja ja taloushallinnon asiantuntijoita, joilla pitäisi vielä lisäksi olla sujuva venäjän taito.. Venäjän pitää muuttua puoleensavetäväksi ja mielenkiintoiseksi maaksi, jotta motivaatiota löytyisi opiskeluun ja siellä työskentelyyn.. Ulkokohtaisilla pakkokeinoilla ei saavuteta mitään.. Paula Pirhonen, Tuusula (Helsingin Sanomat, Mielipide, 8.. Tulkkaus.. on myös suositeltava käytäntö, vaikka se tuokin lisäkustannuksia.. Tulkkaus ei ole vain keino, johon turvaudutaan viimeisenä vaihtoehtona.. Tulkkaus lisää kielellistä tasa-arvoa, ja tulkkausta käytettäessä osallistuminen keskusteluun voidaan ratkaista pätevyyden, ei kielitaidon, perusteella.. Tämä päteee tietysti myös muuhunkin kuin pohjoismaiseen yhteistyöhön, mutta keskusteltaessa vieraskielisen kanssa hänen äidinkielellään, tuo tämä aina mukanaan tiettyä vieraanvaraisuutta.. Lisäksi eri kulttuurit avautuvat kielen kautta, joten kysymys on myös, tai jopa ennen kaikkea, suomalaisen sivistyksen tasosta.. Suomi on niin pieni kielialua ja  ...   useammin.. Kukaan ruotsinkielisistä vastaajista ei selviä työstään täysin ilman suomen kieltä.. Sen sijaan suomenkielisistä vastaajista vain kolmannes ilmoittaa käyttävänsä ruotsia säännöllisesti (vähintään kuukausittain).. Kolmannes suomenkielisistä vastaajista ei käytä työssään lainkaan ruotsia ja toinen kolmannes vain satunnaisesti (jonkun kerran vuodessa).. Englantia osaavista vastaajista suurin osa (71 %) käyttää tätä kieltä työssään säännöllisesti (vähintään kuukausittain).. Vain 7 % selviää työstään täysin ilman englantia.. Sinikka Karjalainen & Tuula Lehtonen (toim.. ), 2005.. Että osaa ja uskaltaa kommunikoida akateemisissa ammateissa tarvittava kielitaito työntekijöiden ja työnantajien kuvaamana.. Helsingin yliopiston kielikeskus.. lokakuussa 2006 julkistettu raportti Osaaminen kansainvälisessä palveluyhteiskunnassa toteaa:.. Lisääntyvä kansainvälisyys korostaa monipuolisen kielitaidon merkitystä.. Venäjän kielen merkitys kasvaa entisestään.. Monipuolisen kielitaidon opetukseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota kaikilla koulutusasteilla.. Elinkeinoelämän keskusliiton syyskuussa 2007 julkistettu.. lausunto opetusministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta.. vuosille 2007 - 2011 toteaa seuraavaa:.. Yleissivistävässä koulutuksessa.. tulee kielivalikoimaa monipuolistaa lisäämällä valinnan mahdollisuuksia erityisesti venäjän, saksan ja ranskan kielissä.. Kielten opetus ja monipuolinen kielivalikoima on tärkeää myös ammatillisessa koulutuksessa.. lis.. Marjatta Huhdan tutkimus teollisuuden teknisten ja kaupallisten toimihenkilöiden kielitaidosta vuodelta 1999 toi esille seuraavat seikat:.. ruotsin kielen tarve pysyy ennallaan tai vähenee.. ranskan, saksan ja venäjän osaajia pitää saada heti paljon lisää.. Harva jaksaa aikuisena rämpiä alkeista tasolle, jolle olisi käyttöä työelämässä.. 'Lukiolaisten kielivalikoimaa pitää kasvattaa', Huhta painottaa.. Pakollinen ruotsin kieli sementoi valintoja liikaa.. Luonnontieteitä painottavat nuoret saavat tavallisesti lukiosta mukaansa vain englannin ja ruotsin taidon, ja suhde jälkimmäiseen on usein nihkeä.. Kolmen kielen opiskelu äidinkielen lisäksi vaatii jo lujan motivaation.. Ongelma on erityisen polttava teknisillä aloilla, koska niille hakeutuvat yleensä karsastavat kielten pänttäämistä.. Rajallinen energia pitäisi ohjata jo koulussa useammin saksaan, venäjään ja ranskaan, jotta jatkolle olisi pohjaa.. Talouselämä / Anu Karttunen, 25/1999.. Talouselämä.. -lehti kysyi tammikuussa 2006 Suomen 40:n suurimpiin kuuluvan yrityksen henkilöstön kehittämisestä vastaavalta johtajalta, mitä mieltä hän on johdon ja asiantuntijoiden osaamistarpeista.. Talouselämä-lehti kysyi muun muassa, millaista liiketoiminnan osaamista sekä mitä henkilön taitoja ja ominaisuuksia yritykset tarvitsevat johto- ja asiantuntijatehtävissä Suomessa lähivuosina.. Talouselämä-lehden kyselyn.. tuloksissa vastattiin kysymykseen "Mitä kieliä pitää osata?" seuraavasti:.. Vastauksia 40.. Valittu viisi tärkeintä.. Valintoja, kpl:.. 39.. 29.. 27.. 22.. 19.. 11.. Minusta onkin aika selvää, että englanti on kielitaitovalikoimaamme ajatellen välttämätön kieli puhutaanpa talouden, tieteen ja tekniikan, politiikan, kulttuurin tai matkailun termein.. Maailmankylässä, jossa elämme, ja jossa vuorovaikutus yhä enemmän tapahtuu mm.. internettiä hyväksikäyttäem, kyläläisten on osattava englantia.. Tämä pätee myös EU:ta ajatellen.. Englanti kuuluu siis välttämättä kielitaitoomme ja voi sanoa, että englannin osaaminen on tärkeä asia kaikille kansalaisillemme.. Kysymys: Onko englanti riittävä?.. Mielestäni ei ollenkaan.. Mielestäni pieni, kaupankäynnistä elävä kansakunta tarvitsee monien kielten osaamista.. On selvää, että meillä pitää olla paljon nykyistä enemmän esimerkiksi naapurimaamme Venäjän kielen osaajia.. Tarvitaan mm.. kasvavien Aasian maiden Kiinan kielen ja kulttuurin tuntijoita jo ihan siitä syystä, että.. englanniksi voi kyllä ostaa, mutta myyminen vaatii asiakkaiden ajattelutavan ymmärtämistä, johon kieli on avain.. Pankinjohtaja Sinikka Salo, 11.. 5.. 2005, Eurooppalaisen kulttuurisäätiön seminaarissa.. Euroopankieli englanti yhdentäjä vai yhdenmukaistava?.. Eurooppa-tutkimuksen päivät.. toukokuussa 2006, Tampereen yliopisto.. Tutkija Jukka Pietiläinen: Kielitaidon kehitys Euroopan Unionissa.. Hyödyllisimmät kielet vanhoissa ja uusissa jäsenmaissa:.. Maa: Suomi:.. Hyödyllisin vieras kieli: englanti.. Toiseksi hyödyllisin vieras kieli: saksa.. Kolmanneksi hyödyllisin vieras kieli: ruotsi.. EU-maat (suluissa osuus niistä, jotka eivät puhu ko.. kieltä äidinkielenä):.. englanti 78 % (90 %).. ranska 35 % (40 %).. saksa 31 % (39 %).. espanja 16 % (18 %).. italia 3 % (4 %).. venäjä 3 %.. Pietiläinen, Jukka:.. Kielitaidon kehitys Euroopan Unionissa.. (PowerPoint-esitys).. Pohjois-Karjalan.. ammattikorkeakoulussa toteutettiin 2004 2005 kielitaitokartoitus sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa Pohjois-Karjalassa,.. koska sosiaali- ja terveysalan kielitaitotarpeita ei ole Suomessa aikaisemmin tutkittu.. Tärkeimmät tarvittavat kielet näillä aloilla Pohjois-Karjalassa ovat englanti ja venäjä.. Sosiaali- ja terveysalan kielitaitotarpeet Pohjois-Karjalassa.. "Terveydenhuollon alalta mainittakoon, että Kuopion yliopistossa kesäkuussa 1999 julkistetun väitöskirjan mukaan maahanmuuttajien terveydenhoitopalveluiden erityistarpeisiin ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota.. Terveydenhuollon.. työntekijöiden riittämätön kielitaito ja puutteet kulttuurientuntemuksessa.. ovat tutkimuksen paljastamia ongelmia.. Joka kuudes tutkimuksen piiriin kuuluneista työntekijöistä katsoi asenteidensa olevan rasistisia.. Lähde:.. Ulkoasiainministeriö.. Ihmisoikeudet.. Seuraavat kommentit ovat Hoitajat.. net-foorumilta, jossa aiheena oli kielitaito hoitotyössä (2006):.. "Kaikki kielet, mitkä ovat oman äidinkielen lisäksi, ovat aina plussaa.. Potilaita voi olla mistä vaan ja varsinkin venäjän osaamista tarvitaan.. "Mä olin ihan onnellinen kun terveyskeskuksessa hoitsuna ollessani oletin tarvitsevani ruotsia, mutta eihän sitä kukaan puhunut vaan kurdia, somaliaa, arabiaa, suahilia, utspekkia ja kaikkia niiden murteita!".. "Tällä leveysasteella venäjän osaamiselle ois tilausta, mutta kun ei nuo kielten opiskelut nappaa oikein ja ei ole ollut virallisesti helppoa mahdollisuutta moista opiskella niin on kyllä jäänyt.. ".. "Meidän talossa on onneksi hyvä ja nopea tulkkipalvelu käytössa.. Ei vielä ole tullut liian eksoottista kieltä vastaan, ettei saa tulkkia.. "Mäkin olen aika usein joutunut verestämään venäjän perustaitoja ja pari kertaa saksaakin, että kyllä siitä boonusta ja plussaa aina on.. Koska englannin ja venäjän merkitys tulee Pohjois-Karjalassa yritysten mukaan (kaikki sektorit) kasvamaan, ennustetaan kielten tärkeysjärjestyksen olevan Pohjois-Karjalassa tulevaisuudessa seuraava (Kari Sajavaara & Sauli Takala (toim.. ), 2004, 100.. 1) englanti.. 2) venäjä.. 3) saksa.. 4) ranska.. 5) ruotsi.. Vaikka Pohjois-Karjalassa on vain pieni osa Suomen *työpaikoista, tulee edellä oleva kielten tärkeysjärjestys todennäköisesti koskemaan monia muitakin maakuntia Suomessa.. Selvitys osoittaa lisäksi sen, että kielten tärkeysjärjestys on alueellista.. Esimerkiksi Itä-Suomessa pitäisi kiihkottomasti pystyä tarkastelemaan venäjän kielen asemaa suhteessa ruotsin kieleen.. Jos koululaitos joutuu toimimaan vanhojen päätösten pohjalta, lapset joutuvat lukemaan sielläkin ruotsia, vaikka venäjän kieli olisi hyödyllisempää.. Ari Heikkinen, Vihreiden puoluesihteeri, HS Nyt-liite 47/2006.. (*Avoimet työpaikat työvoimatoimistojen työnvälityksessä.. TE-keskuksittain.. elokuussa 2006: Pohjois-Karjala: 533, Uusimaa: 12 427.. Lähde: Työministeriön työllisyyskatsaus.. "Suomalaiset virkamiehet tuntevat hyvin anglosaksisen kulttuurin ja pitävät pohjoismaiden edustajien lisäksi englantia puhuvia EUmaiden edustajia (Iso-Britannia, Irlanti, Hollanti, Saksa) läheisimpinä yhteistyökumppaneinaan.. Sen sijaan Ranska ja useimmat Välimeren maat jäävät suomalaisille virkamiehille vieraiksi.. Ratkaisevaa näyttäisi olevan ranskan kielen osaaminen tai osaamattomuus.. : ranskaa osaamattomat virkamiehet ovat vain harvoin yhteydessä EU:n eteläisten jäsenvaltioiden edustajiin.. Toisaalta ranskan osaamisellakaan ei aina ole merkitystä, koska monet EU:n eteläisten jäsenvaltioiden edustajista puhuvat vain äidinkieltään.. Tutkimustulosten mukaan kielen osaaminen näyttäisi myös parantavan kielen edustaman kulttuurin ja siihen liittyvien ajattelu- ja toimintatapojen ymmärtämistä.. Anu Sajavaara, 2000.. Virkamies ja vieraat kielet.. Virkamiesten kielikoulutuksen arviointihankkeen loppuraportti.. Jyväskylän yliopisto, Soveltavan kielentutkimuksen keskus.. SUKOL: Suomalaisilla ei ole varaa asenteeseen 'vain englantia ja vähän toista kotimaista'.. "Peruskoulun oppilaat valitsevat yhä harvemmin vapaaehtoisen tai valinnaisen kielen.. Kahdeksannelta luokalta alkavan valinnaisen B-kielen (saksa, ranska, venäjä) opiskelijamäärä on romahtanut kymmenessä vuodessa lähes 40 prosentista 16,7 prosenttiin.. Koko SUKOL:n julkilausuma.. SUKOL:n puheenjohtajan (2005) Raija Airion ilmoittama kanta: "SUKOL ei kyseenalaista Suomen vallitsevaa kielipoliittista tilannetta mitä tulee toiseen kotimaiseen kieleen.. " Sen sijaan, että SUKOL toimisi omien teesiensä mukaisesti ("Liiton tarkoituksena on toimia kieltenopetuksen edistämiseksi sekä kielitaidon parantamiseksi ja monipuolistamiseksi maassamme.. ") ja ottaisi kantaa Suomen vallitsevan kielipoliittisen tilanteen negatiiviseen vaikutukseen suomalaisten kielten osaamiselle, SUKOL yrittää saada suomalaiset opettelemaan.. kolmea.. vierasta kieltä (ks.. KISU-projekti.. ).. Suurimmassa osassa EU-maita on kouluissa.. yksi.. pakollinen vieras kieli, joka yleensä on englanti.. EU-maissa, joissa on kaksi pakollista vierasta kieltä, toinen pakollinen kieli on yleensä ranska tai saksa.. EU suosittaa, että EU-maissa opiskeltaisiin.. kahta.. vierasta kieltä.. Projekteilla, joilla yritetään saada suomalaiset lukemaan koulussa kolmea vierasta kieltä, voidaan joksikin aikaa.. tilastoissa.. saada kielten lukijat kasvamaan.. Opiskelujen kokonaistuotos ja osaaminen edes kielten osaamisen kohdalta ei kuitenkaan reaalisesti kasva.. Ne opiskelijat, jotka eivät ole kielellisesti suuntautuneita, lukevat edelleen vain englantia ja ruotsia.. "Hakeuduttaessa yhteisvalintajärjestelmän kautta toisen asteen koulutukseen A2 ja B2 kielen heikko arvosana aiheutti sen, että oppilaat (erityisesti pojat) eivät päässeet haluamaansa toisen asteen koulutukseen.. Ruotsinkielisten määrä Suomessa on vähentynyt suhteellisesti puoleen sadassa vuodessa, ruotsinkieliset osaavat paremmin suomea kuin koskaan, käsite "pohjoismainen yhteistyö" on Neuvostoliiton hajoamisen ja EU:hun liittymisen myötä merkityksettömintä kuin koskaan, muiden kielten tarve lisääntyy jatkuvasti globalisaation myötä, mutta suomenkielisiltä vaaditaan vain entistä enemmän näyttöä ruotsin kielen taidosta (vuonna 2004 voimaan tullut kielilaki, poliisin uudet kielitaitovaatimukset jne.. ) ja Suomessa panostetaan ruotsin kieleen yhä vain enemmän (kielikylpyjen lisääminen, Ruotsin tuki ruotsin opetukselle Suomessa, Svenska nu -verkosto jne.. Peruskoulun vuosiluokkien 7 9 kielten opiskelu vuonna 2004 (ruotsin kohdalla on mukana äidinkielenään ruotsia lukevat ).. Lähde: Tilastokeskus (luvut pyöristetty).. Englanti 99 %.. Ruotsi 98 %.. Saksa 16 %.. Ranska 8 %.. Venäjä 1 %.. Muut kielet alle 1 %.. Lukiossa kielten opiskelu lisääntyy, eli B3-kielenä valitaan etenkin saksaa ja ranskaa ja jonkin verran venäjää, espanjaa ja italiaa.. Vuonna 2004 koko lukion oppimäärän suorittaneista B2- tai B3-kielenä suoritti saksan opinnot 21,4, ranskan 11,6, espanjan 3,3 ja venäjän 1,7 prosenttia.. Edes nämä luvut eivät vastaa Suomen työelämän tarpeita.. Jotta saisimme riittävän kielitaidon omaavia henkilöitä työelämään, tulisi samaa kieltä voida lukea täysipainoisesti ja yhtäjaksoisesti peruskoulusta korkeakouluun.. Suomen työelämä ei tarvitse kielten opiskelijoita vaan kielten osaajia.. Opiskelen ruotsia pääaineena yliopistossa ja luultavasti minusta tulee ruotsin opettaja.. Jos luokallani olisi motivoituneita oppilaita, olisin hyvilläni.. Sivuaineeni on ranska.. Osaan myös espanjaa.. Englannin arvoa maailmankielenä ei voi kyseenalaistaa, mutta se ei saa syrjäyttää muita kieliä.. Euroopassa ei ole monia maita, joissa kaksi- tai useampikielisyys ei olisi normaali ilmiö.. Esim.. Espanjassa puhutaan espanjaa, katalaania, baskia ja galiciaa.. Nämä kielet ovat virallisia.. niissä osissa maata, joissa kyseistä kieltä puhutaan.. ja sitä opiskellaan kouluissa espanjan lisäksi.. 'Toisen kotimaisen kielen' taitoa vaaditaan haettaessa esim.. kunta-alan työtä.. Pidän kohtuullisena, kuten Sabina Forsblom totesi OBS:issa, jos työn hoitamisen välttämättömänä edellytyksenä pidetään toisen kotimaisen kielen hallintaa, ei sellaisen jolla ei ole ruotsin taitoa tule hakea virkaa.. Jos kajaanilainen koululainen haluaa myöhemmin elämässään työskennellä kaksikielisellä paikkakunnalla kunnan tai valtion palveluksessa, tulee hänen osata ruotsia.. Kannatan vapaaehtoisuutta, mutta oppilaille on tehtävä selväksi valintojensa seuraukset ruotsin opiskelun suhteen.. "Eläköön monikielisyys!", FST:n OBS-ohjelman Internet-sivu, marraskuu 2006.. Esimerkiksi saksan, venäjän, ranskan ja espanjan kielet kannattavat toisenlaisia arvoja [kuin anglosaksinen kulttuuritraditio].. Ne puhuttelevat minua enemmän.. Näiden kielten kantamat arvot ovat filosofisia; niissä on syvällisyyttä ja estetiikkaa ja niihin sisältyy kunnioittamista, arvostamista, kauneutta, hyvyyttä ja jaloutta.. Professori Matti Klinge haluaisi murtaa englannin ylivallan.. Lue myös:.. Julkkikset kertovat kielistä.. Katso Linkit-sivulta.. Pakolliset vieraat kielet Euroopan maiden kouluopetuksessa.. sekä.. Tietoa kielistä ja kielten opiskelusta..

    Original link path: /kielten_tarve.shtml
    Open archive

  • Title: Onko Suomi kaksikielinen maa?
    Descriptive info: Huom! Tällä sivulla olevat tiedot väestömääristä ja kunnista saattavat olla vanhentuneita.. Tämä sivu tuo esille sen, että väittämä "Suomi on kaksikielinen maa" ei perustu realiteetteihin, vaan kyse on yksilön henkilökohtaisesta asenteesta Suomessa puhuttuihin kieliin.. Katsottaessa realiteetteja Suomea voidaan pitää joko yksikielisenä tai monikielisenä maana, mutta ei kaksikielisenä.. Suomen kaksikielisyys on.. faktoidi.. Suomi on kaksikielinen valtio siinä mielessä, että perustuslain mukaan Suomessa on kaksi kansalliskieltä.. Suomi säilyy kaksikielisenä, vaikka kieli- ja koululainsäädäntöä muutettaisiin eli pakkoruotsi poistettaisiin sillä kieli- tai koululainsäädännön muuttaminen ei vaadi perustuslain muuttamista.. Ruotsinkielisiä asuu vaihtelevassa määrin Suomessa sinisillä alueilla.. Vaalea alue on suomenkielistä aluetta.. Klikkaa karttaa nähdäksesi tarkempi kuva.. Suomi ei ole kaksikielinen valtio sen vuoksi, että suomenkieliset puhuvat ruotsia vaan sen vuoksi, että Suomessa on kaksi pääkieliryhmää: suomenkieliset ja ruotsinkieliset.. Yhdenkään suomenkielisen ei tarvitse osata ruotsia, jotta Suomi on kaksikielinen.. Suomen kaksikielisyyteen riittää se, että ruotsinkieliset puhuvat ruotsia ja suomenkieliset puhuvat suomea.. Myöskään kommunikointiin kieliryhmien välillä ei tarvita kahta kieltä vaan yksi yhteinen kieli riittää.. Jos valtiossa on valtakieli, on luonnollisesti tämä kieli yhteinen kommunikointikieli.. Suomessa selkeä valtakieli on suomi.. Tästä poiketen viranomaiset voivat tarjota palveluitaan eri kielillä.. Suomen väestöstä äidinkieleltään suomenkielisiä on 91,2 %, ruotsinkielisiä 5,5 % ja saamenkielisiä 0,03 %.. Muita kieliä äidinkielenään puhuvia on 3,3 %.. (Tilastokeskus.. Suomen väestö 2007.. stat.. fi.. Vaikka Suomen muunkielisten määrä onkin muihin Euroopan maihin verrattuna pieni, voidaan Suomea nykyisin pitää monikielisenä maana.. (Oikeusministeriö.. Valtioneuvoston kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2006.. Verkkojulkaisuna: www.. om.. Noin viidesosalla kaikista suomenruotsalaisista (ahvenanmaalaiset mukaan lukien 57 000, joka on noin.. Suomen väestöstä, toim.. huom.. ) suomen kielen taito on heikko tai olematon,.. loput käyttävät suomea vaihtelevassa määrin arkielämässään tai työkielenä.. Kaksikielisyyden tarve ja siksi myös asenne ilmiötä kohtaan vaihtelee ruotsinkielisessä Suomessa.. Etelä-Suomen kaupunkitaajamissa käytännössä kaikkien työssä käyvien suomenruotsalaisten on oltava kaksikielisiä ja osattava suomea hyvin.. Niissä solmitaan myös paljon avioliittoja kielirajan yli.. Ahvenanmaalla ja Pohjanmaalla tilanne on toinen.. Siellä yksityis- ja työelämä sujuu helposti yksinomaan ruotsiksi ja siellä voi törmätä näkemykseen, jonka mukaan kaksikieliset suomenruotsalaiset ovat vähemmän suomenruotsalaisia kuin muut.. (Folktinget, 2003.. Suomenruotsalaiset.. Verkkojulkaisuna:.. folktinget.. Folktingetin kyselytutkimuksessa Suomenruotsalainen identiteetti 32 prosenttia vastanneista suomenruotsalaisista ilmoitti suomen kielen olevan heille.. äidinkielen vertainen kieli.. Näin ollen voitaisiin sanoa, että Manner-Suomessa on ruotsinkielisiä 3,5 %, loput ovat kaksikielisiä, suomenkielisiä, saamenkielisiä tai muunkielisiä, josta suurin ryhmä on venäjänkieliset.. Jos taas kysytään, miten hyvin suomenruotsalaiset katsovat osaavansa suomea, useat barometritutkimukset osoittavat, että 45 % katsoo osaavansa suomea.. täydellisesti tai lähes täydellisesti.. (Folktinget, 2006.. Identitet och framtid - Suomenruotsalainen identiteetti.. Mitä kaksikielisyys Suomessa tarkoittaa? Suomessa on kaksi kansalliskieltä, suomi ja ruotsi.. Kaksikieliset avioliitot ovat yleistyneet Suomessa kaiken aikaa ja tätä nykyä maassa on noin 42 000 kaksikielistä kotitaloutta.. Perheistä, joissa toinen vanhemmista puhuu suomea ja toinen ruotsia, miltei 70 prosenttia lapsista on merkitty väestötietojärjestelmään ruotsinkielisiksi.. Mitä muita kieliä Suomessa puhutaan? Suomessa noin 3 prosentilla väestöstä on jokin muu  ...   ei kuitenkaan anna oikeaa kuvaa, sillä kuntien väestömäärä vaihtelee erittäin paljon (esim.. vuonna 2006 Helsingissä oli n.. 565 000 asukasta, Iniössä n.. 250.. asukasta).. Ruotsienemmistöiset kunnat ovat pieniä kuntia.. Manner-Suomen kunnat, joissa ruotsi on enemmistön kieli:.. Itä-Uudenmaan maakunta:.. Pernaja.. ja Liljendal.. Lounaisrannikko välillä Kirkkonummi Ahvenanmaa:.. Inkoo.. , Karjaa, Tammisaari, Dragsfjärd, Kemiö, Korppoo, Nauvo, Västanfjärd Parainen, Iniö,.. Houtskari.. Pohjanmaan maakunta:.. Kristiinankaupunki.. , Närpiö, Korsnäs, Kruunupyy, Maalahti, Maksamaa, Mustasaari, Oravainen, Pedersöre, Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Vöyri,.. Luoto.. Virallisissa lähteissä Ahvenanmaan kunnat lasketaan Suomen ruotsinkielisten kuntien joukkoon, jolloin saadaan tilastoihin 16 ruotsinkielistä kuntaa lisää.. Ahvenanmaalla on noin 26 000 asukasta eli kuntaa kohden keskimäärin n.. 1 600 asukasta.. Suomen kielilainsäädäntö ei kuitenkaan koske Ahvenanmaata.. Esimerkki Suomen kaksikielisyydestä:.. Etelä-Karjalan maakunnassa on noin 135 000 asukasta, näistä yli 2 000 venäjänkielisiä.. Ruotsinkielisiä on alle 200.. Maakunnassa valtion virkoihin vaaditaan todistus ruotsin taidosta ja valtion viranomaisten tulee antaa palvelua suomeksi sekä ruotsiksi.. Helsingin Sanomat 28.. 12.. 2005: "Rkp:n puheenjohtaja ympäristöministeri Jan-Erik Enestam haluaisi palauttaa toisen kotimaisen kielen pakolliseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksiin.. Muuten maan kaksikielisyys on vaarassa.. " Enestam tuo esille sen, että.. Suomen kaksikielisyys on olemassa vain, jos suomenkieliset pakotetaan opettelemaan ruotsia.. Koko Suomea koskeva kaksikielisyys on keinotekoinen ja perustuu suomenkielisille asetettuhin ruotsin taidon vaatimuksiin.. Luonnollinen kaksikielisyys rajoittuu Suomessa Uudenmaan, Turunmaan ja Pohjanmaan rannikkoseuduille.. Mikä tekee maasta kaksikielisen? On lukemattomia maita, joissa on kielivähemmistöjä.. Ruotsista , Virosta ja Saksasta näitä vähemmistöjä löytyy.. Ovatko nämä maat kaksikielisiä maita? Eivät.. Eikö olisi siis parempi puhua Suomestakin kaksikielisenä valtiona.. Tämä väite perustuu logiikkaan, jonka mukaan maata ei voi muuttaa lailla toisenlaiseksi mitä se on, mutta valtion voi.. Eri valtioiden lainsäädännössä kielten nimitykset vaihtelevat sen mukaan, millainen merkitys kielellä on ollut valtion historiassa tai millainen on kielen nykyinen asema.. Ranskassa puhutaan tasavallan kielestä, Norjassa maan kielestä, Baltian maissa valtionkielestä.. Yleensä puhutaan valtion virallisista kielistä.. Kansalliskielet ja viralliset kielet voivat olla myös erikseen valtion lainsäädännössä.. Suomen perustuslain 17 §:ssä sanotaan: "Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.. " Perustuslaissa mainitaan myös saame ja romani.. Lisäksi Suomessa puhutaan yli sataa muuta kieltä, joista puhutuin on venäjä.. Virallisen kielen nimikkeellä ei Suomen laissa ole kieliä.. Toteamus "Suomi on kaksikielinen maa" ei perustu realiteetteihin, vaan kysymys on yksilön henkilökohtaisesta asenteesta eri kieliin.. Jos katsotaan, että kaksikielinen valtio on sivistyneempi kuin yksikielinen valtio, ja tämän takia koko valtiota kannattaa pitää keinotekoisesti kaksikieisenä, on kolmekielinen valtio vielä sivistyneempi, nelikielinen vieläkin sivistyneempi jne.. Jos virallinen kolmekielisyys taas tulee liian kalliiksi, on Suomen etu, että Suomen kaksikielisyys on kielillä suomi ja englanti.. Jos esitetään, että ruotsi on sivistävämpi kieli kuin englanti, ei väitteelle löydy perusteluja (ks.. sivu.. Suomen työelämässä tarvitut kielet.. ja.. Ajattelu, että englanti on liian vahvassa asemassa Suomessa eikä englannin asemaa pidä tämän takia korostaa, on väärä.. Englantia ei voi osata liian hyvin, vaan englannin sotkeutuminen suomen kieleen ja kulttuuriin johtuu suomen kielen liian heikosta arvostuksesta..

    Original link path: /kaksikielinen.php
    Open archive

  • Title: Kielilaki ja kielellinen demokratia
    Descriptive info: Tämä sivu tuo esille sen, että Suomen kielilainsäädäntö ei perustu demokratian periaatteisiin vaan demokratian periaatteiden vastaiseen poliittiseen päätökseen, jossa 5,5 prosentin väestönosalle annetaan sama painoarvo kuin 92 prosentin väestönosalle poliittisella termillä "toinen kotimainen".. Näin ollen Suomen kieli- ja koululainsäädännössä yksi ruotsinkielinen vastaa 17:ää suomenkielistä.. Tyypillinen esimerkki välillisestä syrjinnästä on rekrytointitilanne, jossa työnhakijoilta edellytetään maan virallisen kielen täydellistä hallintaa, vaikka kielen hallinta ei olisikaan välttämätön edellytys kyseisen työn menestyksellisen suorittamisen kannalta.. Tällöin toiminnan seurauksena, joskaan ei aina ilmeisenä tarkoituksena, on karsia potentiaalisten työnhakijoiden joukosta etupäässä maahanmuuttajia.. Syrjinnän vastainen käsikirja, 2003.. International Organization for Migration (IOM).. IOM katsoo että rekrytointi, jossa työnhakijoilta edellytetään maan virallisen kielen täydellistä hallintaa, vaikka kielen hallinta ei olisi välttämätöntä työssä, syrjii maahanmuuttajia.. Suomessa vallitseva tilanne, jossa työnhakijoilta usein edellytetään, ei vain yhden kielen, vaan maan.. kahden.. kansalliskielen hallintaa, vaikka usein ainakaan ruotsin hallinta ei olisi välttämätöntä työssä, on vielä enemmän syrjivä.. Vuoden 2004 alusta astui Suomessa voimaan.. Paavo Lipposen.. hallituksen läpiviemä uusi.. kielilaki.. Lain sanotaan syntyneen laajan ja lähes yksimielisen parlamentaarisen päätöksentekoprosessin tuloksena.. Lakia valmistelleen.. kielilakikomitean kokoonpanosta.. (pj.. , jäsenet, asiantuntijat, sihteerit) oli puolet ruotsinkielisiä ja loputkin oletettavasti sellaisia, joiden tiedettin jo etukäteen suhtautuvan myönteisesti ruotsin kielen vahvaan asemaan Suomessa.. Kielilakikomitea pyysi mietinnöstään lausuntoa 155 taholta.. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että lausuntojen kritiikkiä olisi huomioitu.. Lausuntojen pyytäminen on käytäntö Oikeusministeriön lakeja valmistelevissa työryhmissä, jolla prosessi saadaan näyttämään objektiiviselta.. Kansalaiskeskustelua laista ei haluttu (ks.. Median sensuuri.. Kielilain mukaan viranomaisten on oma-aloitteisesti järjestettävä asiointi ja palvelut niin, että kansalaiset voivat asioidessaan käyttää suomea tai ruotsia.. Lakiin sisältyy erityinen säännös toimenpiteistä kielellisten oikeuksien edistämiseksi.. Uutta on myös se, että valtioneuvoston tulee antaa vaalikausittain kertomus eduskunnalle kielellisten oikeuksien toteutumisesta.. Oikeusministeriön tueksi seurantatehtävien hoitamiseksi perustettiin uusi kieliasiain neuvottelukunta ja kaksi uutta virkaa kielilain täytäntöönpanon seurantaan liittyviin tehtäviin.. Laki koskee myös valtion ja kuntien liikelaitoksia sekä sellaisia yksityisiä, jotka valtion ja kuntien toimeksiannosta tuottavat näiden palveluja.. Tämän lisäksi kaksikielisen viranomaisen pitää huolehtia siitä, että opasteet ja kilvet sekä lomakkeet ja esitteet ovat näkyvästi esillä molemmilla kielillä.. Suomen kielilain mukaan kunta, jossa vähemmistön kieltä puhuu äidinkielenään (kuka tahansa voi rekisteröityä ruotsinkieliseksi, toim.. ) vähintään kahdeksan prosenttia (8 %) asukkaista tai 3 000 henkeä, on kaksikielinen.. Vähemmistökielen osuuden pudotessa alle kuuden prosentin.. (6 %), kunta muuttuu yksikieliseksi.. Esimerkiksi Helsingissä on yli puoli miljoonaa asukasta.. Kielilain mukaan jo.. 3 000 ruotsinkielistä, noin 0,5 %, tekee Helsingistä kaksikielisen, jolloin kaikki edellä mainittu pysyy voimassa.. Vanha kielilaki vuodelta 1922, jolloin Suomessa oli noin kaksi kertaa enemmän ruotsinkielisiä, ei tällaista tuntenut: "Virka- tai itsehallintoalue, joka käsittää yhden kunnan, katsotaan yksikieliseksi, jos kunnassa on ainoastaan samankieliseksi, asujamia tai jos siinä asuvien toiskielisten luku on pienempi kuin 10 % asujamiston koko määrästä, mutta.. kaksikieliseksi, jos toiskielisten luku nousee tähän prosenttimäärään.. ".. Kaksikielisen kunnan määritelmää on muutettu sitä mukaa, kun ruotsinkielisten määrä on vähentynyt.. Prosenttiluvun rinnalle.. otettiin absoluuttinen luku 5 000 vuonna 1962.. , kun Turussa ruotsinkielisten määrä laski alle lain määrittelemän kahdeksan prosentin.. Vuonna.. 1975 muutetttiin em.. luku lukuun 3 000.. , kun Turussa ruotsinkielisten määrä laski alle lain määrittelemän kuuden prosentin.. Valtiovarainministeriö asetti lokakuussa 2003 työryhmän selvittämään sitä, miten asiointi ja palvelut voidaan käytännössä järjestää siten, että uuden kielilain tavoitteet toteutuvat.. Työryhmän puheenjohtaja sekä 5/8 asiantuntijoista oli ruotsinkielisiä.. Työryhmä on raportissaan kartoittanut sitä, miten palvelut ja asiointi voidaan järjestää kansalliskielillä - suomella ja ruotsilla.. Työryhmän jatkotyö kohdistuu mm.. henkilöstöpolitiikkaan ja toiminnan laadun kehittämiseen niin, että kielinäkökulma otetaan kaikessa huomioon.. Oikeusministeriö seuraa kielilain täytäntöönpanoa ja soveltamista.. Kaikki edellä mainittu vaatii lisää taloudellisia resusseja sekä sen, että suurelta osalta.. niitä, jotka hakevat tai ovat valtion, kaksikielisen kunnan, valtion tai kuntien liikelaitosten tai yksityisten yritysten palveluksessa, jotka valtion tai kaksikielisen kunnan toimeksiannosta tuottavat näiden palveluja, vaaditaan ruotsin kielen taitoa, koska Suomessa on noin *5,1 % kansalaisia, joiden äidinkieleksi on rekisteröity ruotsi.. * Ahvenanmaata ei voida laskea mukaan kielipolitiikkaa koskevissa kysymyksissä, sillä Suomen kielilaki ei koske Ahvenanmaata.. Ahvenanmaa on yksikielisesti.. ruotsinkielinen itsehallintoalue.. Kielilaki alentaa taloudellisia resursseja myös.. yksityisissä yrityksissä, jotka kaksikielisen viranomaisen tai kunnan toimeksiannosta tuottavat palveluja.. , koska näiden pitää tuottaa palvelut myös ruotsin kielellä.. Yleensä tämä on turhaa, koska kaksikielisissä kunnissa, joissa on vain muutama prosentti ruotsinkielisiä, osaavat nämä hyvin suomea.. Vuonna 2004 keskimäärin 42 prosenttia kuntien peruspalveluista, joihin kuuluvat muun muassa sosiaali- ja terveydenhuolto, tuotettiin muilla järjestelyillä kuin kunnan omana toimintana.. Paavo Lipponen sai Folktingetin kultaisen ansiomitalin tunnustuksena merkittävästä työstään Suomen ruotsinkielisen väestön hyväksi.. Perusteluissa mainittiin erityisesti Paavo Lipposen panos uuden kielilain valmistelun yhteydessä ja hänen asemansa koko kielilakiuudistuksen takuumiehenä.. Kielilakikomitean puheenjohtaja Hallberg sai Ruotsilta kunniamitalin ja komitean sihteeri Palmgren palkittiin työstään stipendillä erään ruotsinkielisen yhteisön taholta.. Ote korkeakoulujen tutkintosäännöistä:.. "Toisen kotimaisen kielen koe on pakollinen kaikille tutkintoa suorittaville.. Kotimaisten kielten opinnoissa opiskelijan tulee saavuttaa sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka.. valtion virkamiehiltä.. vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella.. Yliopistoissa ja korkeakouluissa on koulutusalasta riippuen 2 6 opintoviikkoa (ov) pakollisia ruotsin kielen opintoja (nykyään käytössä  ...   halutessaan.. kyseistä kieltä.. 9 artikla.. Oikeusviranomaiset.. Tuomiopiireissä, joissa alueellisten kieltä tai.. vähemmistökieltä käyttävien asukkaiden lukumäärä on riittävä oikeuttaakseen seuraavat toimenpiteet.. , sopimuspuolet sitoutuvat kunkin kielen tilanne huomioon otteen ja sillä edellytyksellä, etteivät tämän kappaleen mukaiset helpotukset tuomarin mielestä vaikeuta oikeuden toteutumista.. a) rikosoikeudellisissa oikeudenkäynneissä.. i) määräämään, että tuomioistuimet käyttävät oikeudenkäynnissä asianosaisen pyynnöstä alueellista kieltä tai vähemmistökieltä.. 10 artikla.. Hallintoviranomaiset ja julkiset palvelut.. Sopimuspuolet sitoutuvat.. vähemmistökielialueilla.. hallintoviranomaisten ja niiden puolesta toimivien henkilöiden tarjoamien julkisten palvelujen osalta, kunkin kielen tilanne huomioon otteen ja.. sikäli kuin voidaan kohtuudella katsoa mahdolliseksi.. , varmistamaan.. a) että alueellista kieltä tai vähemmistökieltä käytetään palveluja tarjottaessa,.. b) että vähemmistökieltä käyttävät henkilöt voivat jättää hakemuksia ja saada niihin vastauksia näillä kielillä.. Yksilöllä on tänä päivänä oikeus määrittää uskonnollinen ja seksuaalinen identiteettinsä, ja esim.. mahdollisuus kieltäytyä tunnustuksellisesta uskonnonopetuksesta koulussa.. Näin siitäkin huolimatta että yhteiskuntamme keskeiset arvot ja toimintatavat oikeuslaitosta myöten perustuvat pitkälti kristilliseen etiikkaan.. Uskonvapaus ja oikeus seksuaalisen suuntautumisen toteuttamiseen ovat yksilön oikeuksia ja niistä on säädetty laissa demokraattisin perustein.. Kielellinen identiteetti ja suuntautuneisuus eri kieli- ja kulttuuripiireihin kuuluvat ilman muuta yksilön oikeuksiin.. Tai niiden pitäisi kuulua.. Kieltä koskevasta lainsäädännöstä pitäisi päättää demokratian periaattein, jossa jokaisen kansalaisen ääni on yhtä arvokas.. Äidinkielemme suomi on meille kaiken opimisen, ajattelun ja omintakeisen kulttuurimme perusta, jota ainoana kansana maailmassa voimme vaalia.. Vain harvoilla on suomen rinnalla ruotsi läheisimpänä kielenä.. Yhä useammalla meistä on myös läheisiä sukulaisuus- tai ystävyyssiteitä muualle Eurooppaan tai sen ulkopuolelle.. Myös kaksikielisyys voi yhä useammiin tarkoittaa suomen rinnalla jotain muuta kuin ruotsia.. Henkilökohtainen identiteetti, myös kielellinen, on yksilön perusoikeus ja viime kädessä oman henkilökohtaisen tilanteen mukainen ratkaisu, johon valtio ei voi, eikä pidä edes yrittää, kajota.. Kielellinen demokratia käytännössä.. Suomen lainsäädännössä suomi ja ruotsi ovat tasavertaisia kieliä.. Tällä tasavertaisuudella perustellaan myös koulujen ainetta "toinen kotimainen".. Lainsäädännön tasavertaisuus-käsitteen voisi kuvailla seuraavasti: Yleisötapahtumaan ostetaan istumapaikka 18 henkilölle, joista yksi on ruotsinkielinen.. Jotkut tahot alkavat vaatia, että ruotsinkieliselle tulee ostaa 17 paikkaa tasavertaisuuden nimissä, sillä suomenkielisillekin on 17 paikkaa.. Todellisessa tasa-arvossa ostetaan yksi istumapaikka henkeä kohden äidinkieleen katsomatta.. Tasavertaisuudesta on siis todellisuudessa tehty epätasa-arvoa.. 5,6 ja 93,6 prosentin väestönosien kielillä on lähes samanlainen painoarvo: yksi ruotsinkielinen vastaa 17:ää suomenkielistä.. Kielitaitovaatimuksiin, palveluihin ja yliopistojen kiintiöihin tulisi tuoda todellinen tasa-arvo, jossa yksi ruotsinkielinen vastaa yhtä suomenkielistä.. Tasa-arvoa ei ole esimerkiksi se, että ruotsin taitoa vaaditaan kokonaisilta ammattiryhmiltä, vaikka viranomaisen alueella asuisi vain muutama prosentti ruotsinkielisiä.. Valtion viroissa ruotsintaitovaatimukset koskevat koko maata, vaikka kaksikielisiä kuntia on ainoastaan rannikkoseudulla.. Demokratiassa palvelut ja kielitaitovaatimukset suhteutetaan väestömäärään.. Tähän taas päästään esimerkiksi eriyttämällä suomen- ja ruotsinkieliset palvelut mahdollisimman pitkälle toisistaan.. Tällöin myös pystytään takaamaan nykyistä paremmin ruotsinkieliset palvelut, joihin ruotsinkieliset eivät monestikaan ole tyytyväisiä nykyisestä kielilainsäädännöstä huolimatta.. Kielellinen aluejako.. Saamenkielisten kielelliset oikeudet on turvattu vuonna 2004 voimaan tulleella Saamen kielilailla, joka on voimassa alueellisesti (ks.. 2 §).. Ruotsinkielisten kielelliset oikeudet voitaisiin turvata vastaavalla lailla, joka olisi voimassa Uudellamaalla, Turunmaalla ja Pohjanmaalla.. Saamen kielilaki.. Ote:.. 1 §.. Lain tarkoitus.. Tämän lain tarkoituksena on osaltaan turvata.. perustuslaissa säädetty.. saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.. Tässä laissa säädetään saamelaisten oikeudesta käyttää omaa kieltään tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa sekä julkisen vallan velvollisuuksista toteuttaa ja edistää saamelaisten kielellisiä oikeuksia.. Tavoitteena on, että saamelaisten oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja hyvään hallintoon taataan kielestä riippumatta sekä että saamelaisten kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota.. 2 §.. Lain soveltamisala.. Viranomaisia, joihin tätä lakia sovelletaan.. , ovat:.. 1) Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kuntien toimielimet sekä sellaisten kuntayhtymien toimielimet, joissa joku näistä kunnista on jäsenenä;.. 2) ne tuomioistuimet ja valtion piiri- ja paikallishallinnon viranomaiset, joiden virkaalueeseen edellä mainitut kunnat kokonaan tai osittain kuuluvat;.. 3) Lapin lääninhallitus ja sen yhteydessä toimivat toimielimet;.. 4) saamelaiskäräjät, saamelaisasiain neuvottelukunta ja kolttalain (253/1995) 42 §:ssä tarkoitettu kyläkokous;.. 5) valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies;.. 6) kuluttaja-asiamies ja kuluttajavalituslautakunta, tasa-arvovaltuutettu ja tasa-arvolautakunta, tietosuojavaltuutettu ja tietosuojalautakunta sekä vähemmistövaltuutettu;.. 7) Kansaneläkelaitos ja maatalousyrittäjien eläkelaitos; sekä.. 8) ne valtion hallintoviranomaiset, jotka muutoksenhakuviranomaisina käsittelevät edellä mainitussa hallintoviranomaisessa vireille tulleita asioita.. Varteenotettava menettelytapa on myös.. asiointitulkkauspalveluiden käyttö.. Kielilaki 18 §.. "Jos jollakulla on lain mukaan oikeus käyttää omaa kieltään, mutta viranomaisen kieli tai asian käsittelykieli on toinen, viranomaisen on järjestettävä maksuton tulkkaus, jollei se itse huolehdi tulkkauksesta - -.. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 5 §.. "Jos terveydenhuollon ammattihenkilö ei osaa potilaan käyttämää kieltä taikka potilas ei aisti- tai puhevian vuoksi voi tulla ymmärretyksi, on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava tulkitsemisesta.. Eri puolella Suomea toimii tällä hetkellä (2006) seitsemän alueellista.. asioimistulkkikeskusta.. , joita kunnat ylläpitävät.. Tulkkaus tapahtuu joko paikan päällä tai etätulkkauksena puhelimen tai videon välityksellä.. Tulkin välityksellä käyty keskustelu lisää kielellistä tasa-arvoa, sillä keskustelijat voivat käyttää omaa äidinkieltään.. Väärinkäsitysten mahdollisuus pienenee.. Tulkkaus säästää aikaa ja voimavaroja.. Ote eduskunnan työjärjestyksestä.. 76 §.. "Suomenkielisten puheenvuorojen sisältö sekä puhemiehen ehdotukset äänestysjärjestykseksi ja ainoastaan suomeksi esittämät ilmoitukset tulkataan ruotsinkielisille edustajille yksityisesti, jos he sitä haluavat.. Valiokunta päättää valiokunnan kokouksissa tarvittavasta tulkkauksesta.. Valiokunnan jäsenelle tulkataan kokouksen kulku kuitenkin yksityisesti hänen sitä halutessaan.. Lainsäädäntöä..

    Original link path: /kielilaki.shtml
    Open archive

  • Title: Pakkoruotsi.net - Kielten opiskelu kouluissa
    Descriptive info: Suomen kielipolitiikka, kielilaki, kaksikielisyys, pakkoruotsi.. Ruotsin pakollisuus asettaa oppilaat eriarvoiseen asemaan.. Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelmassa.. perustelu pakkoruotsille on seuraava: "Ruotsin kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön maamme ruotsinkielisen väestön kanssa sekä pohjoismaiseen yhteistyöhön.. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa häntä arvostamaan Suomen kaksikielisyyttä ja pohjoismaista elämänmuotoa.. Jokainen näistä perusteluista kaatuu omaan mahdottomuutensa:.. - Ei voida vaatia että 95 prosenttia kansasta opettelee 5 prosentin äidinkieltä voidakseen olla vuorovaikutuksessa tämän vähemmistön kanssa.. Lisäksi samaan aikaan ruotsinkieliset opettelevat suomea kouluissa.. - Ruotsi ei ole yhteispohjoismainen kieli.. - Suomen kaksikielisyys ei ole realiteetti vaan poliittinen päätös.. Kouluopetuksen pitää olla vapaata politiikasta, eikä näin voi kasvattaa kunnioittamaan tiettyä poliittista päätöstä.. Suomen kouluissa ei ole ainetta nimeltä "ruotsin kieli" vaan "toinen kotimainen".. Tämä nimi osoittaa sen, että kysymyksessä on poliittinen päätös, jonka perusteena on Suomen reilun viiden prosentin ruotsinkielinen vähemmistö.. Lisäksi Suomen kouluissa opetettava ruotsi on osaksi suomenruotsia, joten opetus ei ensisijaisesti tähtää pohjoismaiseen yhteistyöhön.. Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelmassa perustelu vieraiden kielten opiskelulle on seuraava: "Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa.. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvostamaan myös muiden kulttuureiden elämänmuotoa.. " Ruotsin kieli voitaisiin siis katsoa vieraaksi kieleksi jota se todellisuudessa myös on suomenkielisille ja ruotsi voisi olla valinnainen kieli kuten muutkin vieraat kielet (myös englanti on säädösten mukaan valinnainen kieli kouluissa).. Vuosina 1991- 92 toiminut tuntijakotyöryhmä esitti kahden pakollisen kielen opiskelua siten, että.. englannista tehtäisiin pakollinen kieli ja toinen kotimainen muuttuisi vaihtoehtoiseksi saksan, ranskan ja venäjän kanssa.. (Piri 2001: 171-173).. Koulut olisivat olleet velvoitettuja joka tapauksessa järjestämään yläasteella toisen kotimaisen kielen opetusta.. Työryhmän ehdotusta ei hyväksytty.. Kari Sajavaara, 2006.. Pakkoruotsille ei ole olemassa yleissivistäviä, tarpeeseen pohjautuvia, pedagogisia tai muitakaan rationaalisia perusteluja.. Koulujen pakkoruotsi on puhtaasti poliittinen päätös.. Koulujen opetuksen tulisi kuitenkin olla poliittisesti  ...   tutkimuksenteon tueksi (ns.. tool language), hänen pitäisi voida ottaa sellainen ohjelmaansa.. P.. Forsman Svensson, Tuija Nikko: Kieli- ja viestintäopinnot uusissa tutkinnoissa, Korkeakoulutieto 1/2004.. Maan pääväestön kieli on aina maan yhteinen kommunikointikieli ja Suomen ruotsinkieliset opettelevat suomea koulussa.. Suomessa kuitenkin koko väestö opettelee peruskoulusta korkeakouluun ruotsia ruotsinkielisten 290 000 henkilön takia jotka ovat alueellisesti keskittyneet muutamiin etelä- ja länsirannikon kuntiin ja joista suurin osa on todellisuudessa kaksikielisiä.. "Jos ruotsinkielisten määrävähemmistöasema riittää ruotsin kielen pakolliseen opetukseen Suomessa, milloinkahan saman logiikan mukaan pakkoruotsi ulotetaan koko Euroopan Unionin laajuiseksi?".. Nikolas Ojala.. Ylioppilaskirjoituksista pakkoruotsi on poistunut, mutta pakkoruotsi ei ole lukiosta poistunut, ja tämän vuoksi noin 85 prosenttia (2005) kirjoittaa edelleen ruotsin ylioppilaskirjoituksissa.. Lukiossa opiskeleva, joka haluaisi kirjoittaa esimerkiksi englannin ja saksan, joutuu lukemaan kolmea kieltä kahden sijasta.. Tämän vuoksi on paljon mielekkäämpää kirjoittaa ruotsi kuin jokin muu kieli, koska ruotsia on joka tapauksessa opeteltava.. YLEn MOT-ohjelma 16.. 1.. 2006, "Tynkäkoulutuksella huippuosaamista": "Peruskoulun ja lukion päättävillä matemaattis-luonnontieteelliset valmiudet ovat vähentyneet".. Ylioppilastutkinnon rakennekokeilu aloitettiin vuonna 1994.. 29 lukiossa.. Alun perin kokeilun kestoksi määrättiin vuodet 1995 1998.. Kuitenkin kokeilua jatkettiin siten, että viimeinen rakennekokeilun mukainen tutkintokerta oli syksyllä 2003.. Ylioppilastutkinnon rakenneuudistus.. jossa pakkoruotsi poistui ylioppilaskirjoituksista, sai vauhtia vasta vuonna 2004,.. kun 40 000 lukiolaista teki lakon maaliskuussa 2004 vaatien ylioppilastutkinnon uudistamista valinnaisemmaksi.. "Tutkimuksen mukaan 4 prosenttia pohjoismaisessa yhteistyössä mukana olevista finneistä ymmärtää, mitä tanskalaiset puhuvat.. Mitä se sellainen yhteistyö on? Ikävää tosin on tuo yksipuolinen englanninkin suosiminen.. Komissiossa opin sympatisoimaan ranskaa ja ranskalaisia.. Niitä pidetään arrogantteina, mutta on hienoa, että.. sillä aikaa, kun suomalainen murisee mutta sopeutuu, ranskalainen lähtee torvet soiden kaduille pienestäkin syystä.. Jos ette muuta sanaa ranskasta tiedä, painakaa mieleenne sana la grève, 'lakko'.. Ja poliitikot joutuvat kuuntelemaan kansan ääntä myös vaalien välillä.. Kari Paaso, ohjelmajohtaja WHO:n Euroopan toimistossa Kööpenhaminassa, Dialogi 4/2006.. Kielivapaus palautettava yliopistoihin.. Lue mielenosoituksista Ranskassa.. Valtakunnalliset opiskelijajärjestöt..

    Original link path: /opiskelu.shtml
    Open archive

  • Title: Kiintiöt
    Descriptive info: Suomen kielipolitiikka, kielilaki, kaksikielisyys, kieltenopetus.. *Suomen- ja ruotsinkielisestä kauppatieteellisestä koulutuksesta ruotsinkielisen koulutuksen osuus on noin 18 %, vaikka ruotsinkielisiä on vain 5,5 %.. Helsingin Sanomat 29.. 7.. 2006: "Ensi syksynä alkavaan yliopistokoulutukseen hakeneista.. joka kolmas.. on saanut opiskelupaikan.. Ruotsinkielisiä hakijoita oli viisi prosenttia kaikista hakijoista.. Heistä hyväksyttiin yliopistokoulutukseen hiukan.. yli puolet.. Suomen ruotsinkielisistä 15-vuotta täyttäneistä korkea-asteen koulutuksen on suorittanut 30 %, kun muunkielisten, eli pääasiassa suomenkielisten, kohdalla vastaava luku on 25,6 %.. Lähde: Tilastokeskus, Väestön koulutusrakenne 2006.. Vuonna 2006 ekonomin tutkinnon valintakokeisiin osallistui 15 444 hakijaa, joista hyväksyttyjä opiskelijoita 3 249.. Tilastojen valossa Tampereen yliopisto, Oulun yliopisto ja Lapin yliopisto ovat yksiköitä, joihin lähetettiin vuonna 2006 eniten hakemuksia suhteessa hyväksyttyihin.. Vastaavasti ruotsinkielisiin yksiköihin, Svenska Handelshögskolaniin ja Åbo Akademiin hakemusten ja hyväksyttyjen välinen suhde on pieni (taulukko 7).. Lisää liiketoimintaosaamista korkeakouluista.. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007.. kauppatieteelliseen koulutukseen pyrkiminen tulee myös käytännössä maksamaan aikaa ja rahaa suomenkielisille.. Helsingin Sanomat 5.. 2008:.. Valintakokeisiin kuluu entistä enemmän aikaa ja rahaa.. Positiivisen syrjinnän tarkoituksena on turvata se, että heikommassa asemassa olevien ihmisten oikeudet toteutuvat käytännössä yhtä hyvin kuin muidenkin.. Tilastojen mukaan ruotsinkielisillä on monet asiat Suomessa paremmin kuin muilla väestöryhmillä.. Positiivinen syrjintä pitäisi täten kohdistua Suomessa ruotsinkielisiin, jotta suomenkieliset, saamelaiset, romanit jne.. olisivat tasa-arvoisessa asemassa.. Asia on käännetty Suomessa päälaelleen: ainoastaan ruotsinkielisillä on Suomessa suhteettomasti oikeuksia, ainakin koulutuspaikkojen suhteen.. Finland even has a kind of.. reverse system of quotas.. and affirmative action for Swedish speakers at the university level; reverse because Swedish speakers tend to be wealthier - Swedish speakers control many of the major industries - and healthier than Finnish speakers.. International Herald Tribun: In Finland, a battle of the tongues.. Ruotsinkielisen opetuksen kiintiöiden sanotaan olevan välttämättömiä, jotta Suomessa pystyttäisiin turvaamaan ruotsinkielisten palveluiden saatavuus.. Asia ei pidä täysin paikkaansa, sillä kiintiöt koskevat ennen kaikkea yliopistoja eikä yliopistoista valmistuta käytännön palveluammatteihin vaan pääasiassa hallinnon puolelle.. Lisäksi suuri osa ruotsinkielisistä sijoittuu yksityissektorille töihin.. Samaan aikaan suomenkielisten on suoritettava korkeakouluissa virkamiesruotsi, jotta suomenkieliset pystyvät hoitamaan virkoja ruotsiksi.. Ruotsinkielistä yliopistokoulutusta tulisi siis vähentää ja vastaavasti lisätä ruotsinkielistä opetusta ammattioppilaitoksissa sekä ammattikorkeakouluissa, jotta ruotsinkielisiä palveluita pystyttäisiin järjestämään sekä tasa-arvo toteutuisi.. Ote raportista Kansalliskielten historiallinen, kulttuurinen ja sosiologinen tausta.. Kielilakikomitea, 2000:.. Yliopistolakiin sisältyviin Helsingin yliopistoa koskeviin säännöksiin kuuluu säännös siitä, että otettaessa opiskelijoita niille aloille, joiden opetusta annetaan ruotsiksi vain Helsingin yliopistossa, on huolehdittava siitä, että ruotsin kieltä taitavia henkilöitä voidaan kouluttaa riittävä määrä maan tarpeisiin.. Tämän varmistamiseksi yliopistolla on oikeus varata osuus aloituspaikoista ruotsin kieltä taitaville pyrkijöille.. Käytännössä ruotsia taitavien lakimiesten ja lääkäreiden riittävän määrän varmistaminen on toteutettu yliopiston sisäänpääsykokeisiin liitetyillä kielikiintiöillä, jotka ovat mahdollistaneet muutamien ruotsia taitavien pyrkijöiden pääsyn yliopistoon alhaisemmalla pääsykokeiden pistemäärällä kuin suomenkielisten pyrkijöiden.. Epätasavertaiseksi arvostellun ja ajoittain kiivaan yhteiskunnallisen keskustelun kohteeksi joutuneen kiintiöjärjestelmän on kuitenkin todettu olevan perustuslain mukainen, sillä se mahdollistaa kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun ja maan ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista huolehtimisen.. Helsingin yliopistossa on lain mukaan ruotsinkielistä opetusta varten vähintään 27 professorin virkaa asetuksella säädettävillä aloilla sekä lautakunta ruotsinkielisen opetuksen kehittämistä ja yhteensovittamista varten.. Myös yhden vararehtorin tulee olla ruotsinkielistä opetusta varten perustettuun virkaan nimitetty professori, jollei yliopiston rehtori ole ruotsinkielinen.. Valtiovalta ei ole mitenkään osoittanut, että edellä oleva pitäisi paikkaansa.. Siihen että valtiovalta ei ole asiaa selvittänyt, on jokin syy.. Edelliseen otteeseen riittää lyhyt vastaus: ruotsinkieliset kiintiöt eivät mahdollista ruotsinkielisten yhdenvertaista kohtelua eivätkä toisaalta ole tarpeellisia yhdenvertaiseen kohteluun ainakaan niin kauan, kun suomenkielisillä on pakollinen virkamiesruotsi kaikessa korkea-asteen koulutuksessa tai valtiovalta näyttää toteen selvityksellä, että ylisuuret kiintiöt ovat välttämättömiä.. Korkekoulujen ruotsinkieliseen opetukseen pyrkivillä suomenkielisillä täytyy olla joko valtion tutkintolautakunnan todistus ns.. täydellisestä ruotsin kielen taidosta tai hakijan täytyy osallistua tiedekunnan järjestämään vaativaan ruotsin kielen kokeeseen.. Ruotsinkielisiltä ei vaadita suomen kielen koetta mihinkään suomenkieliseen koulutukseen.. Ruotsinkielisistä 45 % osaa suomea täydellisesti tai lähes täydellisesti.. Noin puolelle ruotsinkielisistä, jotka osaavat lähes täydellisesti suomea, on kaksi linjaa tarjolla miltei kaikessa koulutuksessa suomenkielinen ja ruotsinkielinen kun suomenkielisille, jotka pääsääntöisesti eivät osaa ruotsia hyvin, on vain yksi eli suomenkielinen.. Katso tarkemmin.. Lisäksi ruotsinkielisillä on mahdollisuus opiskella Ruotsin yliopistoissa ja korkeakouluissa.. Pääsykoe Ruotsin korkeakouluihin jopa järjestetään Suomessa.. Vuonna 2007 koe järjestettiin Vaasassa ja Kirkkonummella.. Ahvenanmaalaisista 2/3 osaa suorittaa korkeakouluopiskelunsa Ruotsissa.. Ruotsinkielistä koulutusta voisi olla siis jopa vähemmän, kuin mitä ruotsinkielisiksi rekisteröityneiden väestömäärä edellyttäisi, mutta koulutusta on suhteellisesti enemmän.. Svenska social- och kommunalhögskolan.. on Helsingin yliopiston erillinen ruotsinkielinen yksikkö, jonka tehtävä on antaa yhteiskuntatieteiden opetusta sekä harjoittaa näiden alojen tieteellistä tutkimusta.. Soc&komin pääaineet ovat journalistiikka, sosiaalityö ja sosiaalipolitiikka, sosiaalipsykolgia ja psykologia,  ...   sekä suosivat rekrytoinnissa ruotsinkielisiä.. Sanotaankin, että Hankenin ekonomit työllistyvät erittäin hyvin.. (Kielitaitoa ajatellen, tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että he osaavat suomea ja englantia, ei hyvästä ruotsin taidosta.. ) Näin epätasa-arvo ja oravanpyörä ruotsin kielen aseman kohdalla jatkuu.. Epätasa-arvoiset koulutuskiintiöt aiheuttavat epätasa-arvoa yhteiskunnassa monella eri tasolla.. Kieltämättä.. auttaa, jos on ruotsinkielinen.. , sanoo anonyyminä pysyttelevä Helsingissä vaikuttava suomenruotsalainen, jonka suvun hallussa on iso elintarviketeollisuusfirma.. Ei niin, että palkattaisiin pelkästään suomenruotsalaisia, mutta sitä muuttuu tuttavaksi huomattavasti nopeammin.. Ari Peltonen, Pakkåruåtsi, City-lehti 19/2006.. On sanottu, että kaikilla ruotsia taitavilla suomalaisilla on pääsy ruotsinkieliseen opetukseen, ja näin ollen ruotsinkielisiä kiintiöitä ei tarvitsisi siirtää suomenkieliseen opetukseen.. Suomenkielisillä on oikeus opiskella omalla äidinkielellään, joten väite on kestämätön.. Jos periaatteeksi otetaan, että suomenkielisten ei tarvitse saada opiskella omalla äidinkielellään, pätee tämä periaate tietysti myös ruotsinkielisiin.. Ruotsinkielinen opetus voitaisiin tällä logiikalla lopettaa Suomesta, koska ruotsinkielisillä on pääsy suomenkieliseen opetukseen.. Euroopan komission tukema vuosina 2002 - 2004 toteutettu "JOIN-projekti", jonka tarkoitus oli edistää syrjimättömyyttä paikallistasolla:.. "Koulutuksen alueella direktiivin nojalla säädetty syrjinnän kielto ulottuisi yleisesti koulutuksen tarjontaan ja saatavuuteen sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.. Säädettävää lakia sovellettaisiin niin ammatilliseen kuin yleissivistävään koulutukseen riippumatta opetuksen järjestäjästä, opiskelun muodosta ja oppimisen tavoitteista.. Soveltamisalan piirissä olisi siten paitsi tutkintotavoitteinen koulutus oppilaitoksissa, myös oppisopimuskoulutus, ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus, vapaa sivistystyö sekä varusmieskoulutus.. Lakia sovellettaisiin muun muassa opiskelijavalinnan perusteisiin, valintamenettelyihin, opintosuoritusten arvioinnin perusteisiin ja menettelyihin, oppilaiden ja opiskelijoiden kurinpidon perusteisiin ja menettelyihin sekä oppilaille ja opiskelijoille myönnettävien erivapauksien myöntämiseen.. Sen sijaan se, miten koulutus Suomessa järjestetään, esimerkiksi koulutuksen rakenne, oppimäärät sekä tutkinnot ja niiden sisältö eivät kuuluisi lain soveltamisalaan, ei myöskään opetuskielen valinta.. Tasa-arvovaltuutetun toimisto:.. Tasa-arvolain 10a §:n mukaan.. Oppilaitoksen sekä muun koulutusta ja opetusta järjestävän yhteisön on pyynnöstä viivytyksettä annettava kirjallinen selvitys menettelystään opiskelijalle, joka katsoo joutuneensa syrjityksi 8 b §:ssä mainituin tavoin.. Selvitysvelvollisuus voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, jos henkilö kokee tulleensa syrjityksi tasa-arvolain vastaisesti oppilasvalinnoissa.. Selvityksen saamiseen on oikeutettu myös henkilö, joka katsoo tulleensa syrjityksi opetusta järjestettäessä taikka muussa oppilaitoksen varsinaisessa toiminnassa.. Tasa-arvolain 8b §:n syrjinnän kielto ei koske opetuksen sisältöä tai koulutusjärjestelmän järjestämistä.. , eikä oppilaitoksella siten ole koulutuksen rakennetta, oppimääriä, tutkintoja tai niiden sisältöä koskevaa selvitysvelvollisuutta.. Yhdenvertaisuuslaki.. 3 §.. Soveltamisalan rajoitukset.. Tätä lakia ei sovelleta:.. 1) koulutuksen tavoitteisiin, sisältöön eikä koulutusjärjestelmään.. Suomessa syrjinnän kielto ulottuu kaikkeen muuhun, mutta ei suomenkielisten tasa-arvoon opiskelupaikkojen suhteen.. "Käänteinen "syrjintä" tarkoittaa jonkin ryhmän suosimista toista vastaan.. USA:ssa on vakiintunut käytäntö, jonka mukaan esimerkiksi afro-amerikkalaisille varataan kiintiöitä sen takia, että he muutoin olisivat tilastojen todistuksen mukaan muita heikommassa asemassa.. Muunlainen syrjintä on siellä lailla kielletty.. Suomessa taas on päinvastainen menettely: suomenruotsalaisille on järjestetty erityispalveluita ja kiintiöitä, vaikka heidän olonsa ovat paremmat kuin muulla väestöllä ja heidän osuutensa korkea-arvoisissa viroissa ja tehtävissä on selvästi muuta väestöä (suhteellisesti) suurempi.. Lähde: Wikipedia; Tasa-arvo.. YLE Radio 1, 25.. 2006: Suomenruotsalaiset pärjäävät paremmin:.. "Pitääkö vanha ennakkokäsitys, että suomenruotsalaiset pärjäävät taloudellisesti paremmin kuin suomenkieliset, vielä paikkansa? Kyllä, vastaa Åbo Akademin Vaasan yliopiston tutkija Jan Saarela.. Toimittaja Esa Aallas kävi Vaasassa tapaamassa filosofian tohtori Jan Saarelaa, joka on kollegojensa kanssa selvittänyt ruotsinkielisten ja suomenkielisten tulo- ja varallisuuseroja.. Aihe on ollut verrattain tutkimaton ehkä siksi, että siihen liittyy herkkiä kysymyksiä.. Uskaltaako kielieroja tällaisella mittarilla edes julkisesti tutkia? Saarela on uskaltanut ja tuloksena siis on, että Suomessa asuvat ruotsinkieliset lähes kautta linjan pärjäävät paremmin; heillä on enemmän varallisuutta ja joillakin alueilla, kuten pääkaupunkiseudulla he tienaavat jopa 17% enemmän kuin suomenkieliset.. Lisäksi työttömyys on ruotsinkielisten keskuudessa ollut huomattavasti alhaisempaa.. Jotkut suomenkieliset eivät näe ruotsinkielisten hyvässä asemassa mitään väärää.. Tämä pohjautuu positiiviseen asenteeseen ruotsin kieltä ja ruotsinkielisiä kohtaan.. Lainsäädäntö ja opiskelupaikat eivät voi kuitenkaan pohjatua asenteelle oli asenne positiivinen tai negatiivinen vaan näiden tulee pohjautua tasa-arvoon.. Asiaa voisi verrata siihen, että ihmiset jonottavat lippua yleisötapahtumaan.. Jonossa olevalla suomenkielisellä on erittäin positiivinen asenne ruotsinkielisiin.. Kun ruotsinkielinen tulee ehdottamaan, että hän pääsisi jonon ohitse, tämä suomenkielinen antaa luvan.. Tämä olisi kuitenkin epäoikeudenmukaista niitä kohtaan, jotka ovat olleet jonossa jo kenties hyvin pitkäänkin.. Kun tarpeeksi monta ruotsinkielistä päästetään jonon ohitse, on lopputulos se, että jonon häntäpäässä olevat jäävät kokonaan ilman lippua.. Näin käy hyvin todennäköisesti joka vuosi esimerkiksi joidenkin suomenkielisten kohdalla, jotka hakevat suomenkieliseen kauppatieteelliseen koulutukseen.. Eriarvoisuus alkaa jo lukioissa.. * Lähde:.. WERA - Opetushallituksen tilastotietojen raportointipalvelu.. Vuonna 2007 yliopistojen kauppatieteellisiä aloituspaikkoja oli WERA:n mukaan Suomessa 2 397, joista Hankenilla ja Åbo Akademilla yhteensä 442 eli 18,4 %.. Yliopistojen aloituspaikoista osa on englanninkielisiin koulutusohjelmiin, mikä tuo pienen virhemarginaalin katsottaessa ruotsin- ja suomenkielisen opetuksen aloituspaikkoja..

    Original link path: /kiintiot.shtml
    Open archive

  • Title: Ketkä haluavat muutosta?
    Descriptive info: Kriittisimmin nykyiseen ruotsin kielen asemaan suhtautuvat nuorista hyvät yhteiskunnalliset tiedot omaavat sekä aikuisista korkeakoulututkinnon suorittaneet.. Nuorten käsityksiä Ruotsista ja ruotsalaisuudesta.. -tutkimus (Suutarinen, Sakari & Brunell, Viking, 2000) mainitsee: "Suomenkielisten koulujen nuoret ovat puolestaan jyrkempiä vaatiessaan ruotsinkielen opiskelun vapaaehtoistamista (67 %).. Ruotsinkielisten koulujen nuoret ovat tässä pehmeämmällä linjalla edelliseen väittämään nähden.. Heistä 56 % vastustaa ajatusta, mutta 37 % suhtautuu asiaan myönteisesti.. Huomionarvoinen havainto on, että tutkimuksen tiedollisessa kokeessa.. hyvin menestyneet suomenkieliset oppilaat suhtautuvat ruotsinkielen asemaan Suomessa osin muita kriittisemmin.. Parhaimmat yhteiskunnalliset tiedot omaavat nuoret ovat kriittisimpiä ruotsalaisuuden suhteen.. Kun suomenkielisille nuorille esitettiin väite, että ruotsin kielen asema tulisi turvata nykyistä paremmin Suomessa, niin 72 % vastusti ajatusta, kun heikoimman neljäsosan nuorista ajatusta vastusti vain 49 %".. Folktingetin.. vuonna 1997 julkaiseman selvityksen "Vårt land, vårt språk kahden kielen kansa" mukaan.. korkeakoulututkinnon suorittaneet suhtautuvat kaikkein kielteisimmin pakolliseen ruotsin kieleen.. suomenkielisissä koluissa.. 57 % kansalaisista ei haluaisi, että ruotsinkielisten asema säilyisi Suomessa muita kielivähemmistöjä parempana.. selviää Taloustutkimus Oy:llä teetetystä.. mielipidetiedustelusta.. (marraskuu 2006).. Vastauksissa oli huomattavia eroja puoluekannan mukaan: Kokoomuksen kannattajista 43 prosenttia  ...   (2001).. "Kaikki kieliä oppimaan; opetusmenetelmiä ammatilliseen kieltenopetukseen".. :.. "Yhteenvetona voisin todeta, että ammatillisessa peruskoulutuksessa kieltenopintojen laajuudessa, pakollisuudessa ja valinnaisuudessa tulisi ottaa huomioon se, että kaikki opiskelijat eivät tulevaisuudessakaan motivoidu kielten opiskelusta eivätkä tarvitse tai ainakaan koe tarvitsevansa kielitaitoa työssään tai myöhemmin elämässään.. Erityisesti arvioinnissa tuli esiin kritiikkiä pakollista ruotsin kieltä kohtaan.. Toisaalta ruotsin kielen laajuutta pidettiin niin vähäisenä, etteivät pakolliset opinnot riitä nostamaan jo lähtökohdiltaan vaatimatonta kielitaitoa.. EU:n Eurobarometrissa 2006 "Europeans and their Languages" vain 0 40 % suomalaisista katsoo, että jokaisen tulisi äidinkielen lisäksi osata kahta vierasta kieltä.. Neljä viidestä peruskoululaisesta ja yhtä moni heidän vanhemmistaan on esittänyt Nikin (1998:40-41) tutkimuksessa toisen kotimaisen kielen opiskelun tekemistä vapaaehtoiseksi.. Muiden muassa Taloustutkimus Oy:n tekemien.. suomalaisista 2/3 osaa kannattaa ruotsin muuttamista vapaaehtoiseksi aineeksi kouluissa.. Nettikyselyt aiheesta:.. MTV3, 2008: Poistaisitko pakkoruotsin?.. 79.. 8 % vastasi "Kyllä".. Uusi Suomi, 2008: Pärjäätkö ruotsin kielellä?.. 51 % vastasi "En, eikä tarvitsekaan pärjätä".. HS, 2008: Joutaako pakkoruotsista ja -suomesta luopua?.. 66 % vastasi "Kyllä".. IL, 2008: Onko ruotsin kielen taidosta hyötyä suomalaisille?.. 71 % vastasi "Ei"..

    Original link path: /suhtautuminen.php
    Open archive

  • Title: Kustannukset
    Descriptive info: Suomalainen demokratia: kouluja ja terveyskeskuksia lakkautetaan samalla, kun keinotekoisen kaksikielisyyden ylläpitämiseen laitetaan satoja miljoonia euroja.. Suomen EU:hun maksamat netto-osuudet ovat vuosina 2007 - 2013 397 milj.. euroa vuodessa.. Kuinka esimerkiksi tämä pystytään kattamaan, kun Suomen terveydenhoidosta eikä koulutusjärjerjestelmästä pystytä enää tinkimään? Ainoa kohde, josta Suomessa ei ole vielä milloinkaan tingitty, on Suomen keinotekoinen kaksikielisyys.. Suomessa ylläpidetään kaikilla aloilla kaksoishallintojärjestelmää 5 %:n kielivähemmistön vuoksi.. Kun Ruotsi ja Ahvenanmaa ovat selvittäeet sitä, miksi suomenkielistä koulua, yliopistoa, hoitolaitosta jne.. on mahdotonta perustaa, syyksi on esitetty laskelmat, jotka osoittavat, että suomenkieliset palvelut tulisivat maksamaan niin paljon, että yhteiskuntajärjestelmä ei pystyisi niitä kantamaan.. Sen sijaan Suomessa ei ole virallisesti edes laskettu, kuinka paljon kaksikielisyys maksaa.. Sosiaali- ja koulutuspalveluiden lisäksi esimerkiksi YLEssä ruotsinkielinen toiminta saa noin 17 % koko YLE:n budjetista.. Kuitenkin ruotsinkieliset katsovat esimerkiksi Pohjanmaalla omilla antenneillaan ja Uudellamaalla kaapelista Ruotsin TV:n lähetyksiä.. Uusi YLE:n pääjohtaja kertoi astuesssaan virkaansa 2005, että YLE joutuu tekemään budjettiinsa leikkauksia, jotta talous saadaan tasapainoon.. Suurin kustannus on Suomen alentunut kilpailukyky suomalaisten kapean kielivarannon takia, ja tämä on pääasiassa seurausta koulujen pakollisesta ruotsista.. Vuonna 2005 YLEn ruotsinkielisen TV- ja radiotoiminnan osuus YLEn kustannuksista oli 16,7 %.. Ahvenanmaa ei maksa TV-lupamaksua Suomeen.. Näin ollen muut kuin ruotsinkieliset maksavat YLEn ruotsinkielisestä toiminnasta noin 2/3 osaa.. FST:n lähetyksistä suuri osa on mm.. ulkomaista fiktiota eli päällekkäistä ohjelmaa Ruotsin TV:n kanssa.. Lisäksi suomenkielisillä kanavilla tulevat ohjelmat voidaan tekstittää ruotsiksi YLEn teksti-TV:ssä.. Ruotsinkielisillä on oikeus omaan TV-kanavaan, mutta menoeriä olisi syytä tarkistaa.. Yksi vaihtoehto olisi myös tehdä FST:stä kaikkien Suomen vähemmistöjen yhteinen TV-kanava.. YLEn vuosikertomus 2005.. Helsingin Sanomat 24.. 2006: "Peruskoulujen määrä laski rajusti viime vuonna.. Tilastokeskuksen oppilaitosrekisterin mukaan vuonna 2005 lakkautettiin tai yhdistettiin toiseen kouluun 144 peruskoulua tai peruskouluasteen erityiskoulua.. "Valtio tulee taloudellisesti kuntia vastaan kaksikielisten palveluiden tarjoamisessa sekä yleisessä valtionosuudessa että peruskoulutoimen valtionosuudessa.. Kaksikieliset kunnat saavat 10 prosentin korotuksen yleisessä valtionosuudessa palvelujen  ...   opiskeluun.. Tästä johtuen pojat eivät mene lukioon, jättävät sen kesken taikka eivät jatka korkeakouluun.. "Halloo!", HS Keskustelut, 25.. "Olemassa olevien tietojen perusteella voidaan joka tapauksessa todeta, että suomalainen yhteiskunta sijoittaa suomalaisten vieraiden kielten - tässä mukaan luetaan myös suomenkielisille opetettava ruotsi - taitoon huomattavan määrän taloudellisia resursseja.. Edellä on esitetty arvio, että suomalaisten kielenopetukseen ja siihen liittyvään kotityöhön on aikaa käytetty viimeisten 50 vuoden aikana yli miljardi tuntia.. Jos opetustunnin hinnaksi kaikkine kuluineen lasketaan esimerkiksi 400 markkaa, opetusryhmän keskimääräiseksi kooksi arvioidaan 25 oppijaa ja opiskelijan ajankäytön (opetustunti ja omaan opiskeluun käytetty tunti eli kaksi tuntia opetustuntia kohti) hinnaksi 100 markkaa tunnilta ja varsinaisten opetustuntien määräksi arvioidaan puoli miljardia tuntia, päädytään kokonaissummaan, joka on 180 miljardia markkaa.. Se vastaa lähes yhden kokonaisen vuoden Suomen valtion budjettia.. Vaikuttavuutta koulutukseen, Suomen Akatemian koulutuksen vaikuttavuusohjelman tutkimuksia, Reijo Raivola (toim.. ), 2000.. Lohja.. "Paikallisten lehtien yleisönosastoissa näkee joskus nurinaa ruotsin kieltä vastaan.. Kirjoittajat epäilevät kahden kielen koituvan.. Lohjalle.. kalliiksi.. Kaupunginjohtaja tyytyy vain tuhahtamaan moisille väitteille, sillä kaupunki saa erillistä valtionapua kaksikielisiä palveluita varten.. Lohjan, kuten monien muidenkin kuntien, keinotekoista kaksikielisyyttä maksavat kaikki suomalaiset veronmaksajat valtionverotuksessaan.. Lue artikkeli Turun Sanomista.. Samaan aikaan Suomessa on erittäin varakkaita suomenruotsalaisia säätiöitä, joiden.. rahat on korvamerkitty ruotsinkielisten ja ruotsinkielisen kulttuurin ja tieteen tukemiseen.. Tällaisia säätiöitä tai yhdistyksiä ovat esimerkiksi Svenska Kulturfonden, Konstsamfundet, Svenska folkskolans vänner, Stiftelsen för Åbo Akademi, Svenska Litteratursällskapet, Sparbanksstiftelsen ja Folkhälsan (katso esim.. Stockmann-konsernin.. osakkeenomistajat).. Talentun.. comin.. mukaan suomenruotsalaiset yleishyödylliset rahastot ja säätiöt jakavat palkintoja, stipendejä ja tukea 30 miljoonaa euroa vuosittain, mikä on viidesosa kaikesta suomalaisten säätiöiden jakamasta tuesta tieteelle ja taiteelle.. Svenska kulturfonden on perustettu vuonna 1908, ja nykyään se toimii katto-organisaationa yli 400 rahastolle, jotka pohjautuvat testamentteihin sekä yksityishenkilöiden, yhteisöjen ja yritysten tekemiin lahjoituksiin.. Svenska kulturfondenin omistaa ja sitä hallinnoi Svenska litteratursällskapet.. Rahaston tuoton jakavat Kulturfondenin luottamuselimet, jotka nimeää Ruotsalainen kansanpuolue.. Svenska kulturfondenin nettisivu..

    Original link path: /kustannukset.shtml
    Open archive



  •  


    Archived pages: 49