www.archive-net-2013.com » NET » M » MA-PE

Choose link from "Titles, links and description words view":

Or switch to "Titles and links view".

    Archived pages: 389 . Archive date: 2013-02.

  • Title: Maailmankirjat
    Original link path: /
    (No additional info available in detailed archive for this subpage)

  • Title: | Maailmankirjat
    Descriptive info: .. Home.. ISSN 1799-442X.. Käännöskirjallisuuden verkkolehti.. yli 200 kirjan arviot.. Risto Niemi-Pynttäri:.. VÄLIMERKKIROMAANI(puolipisteen ja kasoispisteen romanssi).. Dan Waber.. kakin ja puon ensim mäi set seik kai lut.. (poE sia 2010) on romanssi, jonka pää hen ki löi den koko ni met ovat kak sois piste ja puo li piste.. Kysy myk sessä on puh das ve ri nen väli merk ki ro maani, koska tarina on ker rottu pel käs tään väli mer kein.. Kul la kin sivulla on vain mer kit ja nii den ilmeet ker to vat tarinaa.. Hen ki lö hah mona nais puo li nen puo li piste on leik kisä, ja sillä on hyvä ryt mi taju.. Kak sois piste on aluksi hie man jököt tä vän oloi nen, tämä tulee esille avaus lu vussa nimeltä ”He tapaa vat”.. Siinä kak sois piste ilmei sen pit käs ty neenä puu hai lee pel kän vii van kanssa, kun nes tilanne säh köis tyy puo li pis teen tul lessa paikalle näin:.. ~;:.. Väli merk ki ro maa nissa tari nan hah mot ta mi nen tun tuu aluksi var sin hel polta, ja tari na kin tun tuu kli sei seltä, kun nes luki jaa alkaa mie ti tyt tä mään tuo välimerkki-ilmeiden moni tul kin tai suus.. Onko kaikki kui ten kaan sitä, miltä ensin näyt tää.. Avaus lu vussa kak ja puo ovat eril lään, ilmeh tien vuo ro tel len omalla sivul laan.. Luvun vii mei sellä sivulla he koh taa vat ja luki jan mie li ku vi tuk sen varaan jää se mitä koh tauk sessa tapahtuu:.. Väli merk ki ro maani on laji, joka hyö dyn tää kir joi tus näp päi mis töä, ja chat –kie lestä periy ty neitä eri lai sia kat seen, sil mä nis kun, tui jo tuk sen, häm mäs tyk sen, kysy myk sen merk kejä.. Väli merk ki ro maani on rajau tu nut pel käs tään ilmei siin ja ker ron taan, visu aa li set iko nit eli ASCII tai teen kuvan ra ken telu on jätetty koko naan pois.. Tämä on luon te vaa, koska ker rota raken tuu pel käs tään väli merk kien ilmeisiin.. Romaa nin toi nen luku ”Kak bras sai lee suu del man toi vossa” kään tää jän nällä tavalla alkuo le tuk set nurin, koska aluksi niin jäy kän oloi nen kak innos tues saan muut tuu var sin räis käh te le väksi tyy piksi.. Koko bras sai lun ajan puo pitää yllä vain yhtä, lumou tu nutta, ilmettä.. Epä on nis tu neena rat kai suna voi kin pitää ”neito hädässä” lukua, se palaut taa chat –aika kau den väli merk ki vies tin nän rita ri ro maa nin aika kau delle.. Puo on van git tuna, eikä sul ku merk kien ympä röi mänä voi tehdä muuta kuin lähet tää huu to merk kejä.. Rita ril li nen kak hyp pii, ryö mii ja voit taa esteet, sin kaut taen lopulta keno vii valla itsensä nei don avuksi.. Tämän muu ten var sin tavan omai sen luvun eri kois piir teenä ovat lai naus mer kit, ilmeh ti mi sen lisäksi kak ja puo alka vat replikoida.. Romaa nin suku puo lia se tel maa voi moit tia kon ser va tii vi seksi.. Jämäkkä kak sois piste on aktii vi nen mies toi mija, ja sen vas ta pai nona koros tuu puo li pis teen tah dik kuus ja tun teel li suus.. On oireel lista, että halua, sek su aa lista kiih koa ilmai seva, arvoi tuk sel li nen, aal to viiva on vain nai sen hal lussa.. Niinpä luku ”8 tref fit, häät kuher rus kuu kausi” ker too pel käs tään nai sen nau tin nosta, ja voi noita aal to vii vo jen ryöp pyjä joita puo kokee.. Samaan aikaan kak pysyy hänen kyl jes sään ilmeen kään väräh tä mättä.. Sama mies, joka bras saili usko mat to man ilmeik käästi 2 luvussa, on 8 tref fien, häi den ja kuher rus kuu kau den ajan pelk kää kaksoispistettä.. Väli merk ki ro maani ete nee siten, että luku luvulta ilmai sun reper tu aari kas vaa.. Teok sen lop pu lu vut, jotka ker to vat avio lii ton arjesta, ovat väli merk ki kie lel tään teok sen rik kainta antia.. Vaikka luvut ker to vat vain siitä kuinka paris kunta tekee osto pää tök siä, osta vat yhdessä mie helle sol mion ja hank ki vat lem mik ki ka lan, niin hei dän kom mu ni kaa tionsa alkaa olla jo tajun nan vir ta mai sen rikasta.. Nämä vii mei set luvut ovat myös  ...   Maria Parvikko (1).. Maria Pesu (1).. Marianna Penttilä (2).. Marita Kärkkäinen (3).. Marjatta Ripsaluoma (16).. Marjo Vallittu (1).. Markku Nivalainen (1).. Mervi Sainio (1).. Mikko Keskinen (2).. Mirka Korhola (3).. Olli-Pekka Tennilä (1).. Onerva Ollila (1).. Penjami Lehto (5).. Raisa Marjamäki (2).. Riikka Ala-Hakula (1).. Riikka Lauttamus (2).. Riikka Ylitalo (5).. Riitta Vaismaa (25).. Risto Niemi-Pynttär.. (61).. Sanna Sillanorva (1).. Sonja Lievonen (1).. Tero Hannula (1).. Tiia Puputti (1).. Venla Lintunen (1).. Vesa Lahti (6).. Vesa Rantama (2).. 200 kirjan arviot.. Abulhawa,Susan: Jeninin aamut.. Adam, Ricahrd: Ruohometsän kansaa.. Ahern Celia: Tyttö peilissä.. Ahmatova,Anna: Valitut runot.. Ahndoril: Tyko Braahen tähtitaivas.. Aisopos: Faabelit.. Allende,Isabel: Sydämeni Ines.. Amis,Martin: Ajan suunta.. Ammaniti, Niccolo: Taivaan ja maan välillä.. Anderson,Lena: Duck City.. Aspenström: Vuosikertomus.. Attwood: Velka ja vaurauden kääntöpuoli.. Auster, Sattumuksia Brooklynissa.. Auster: Man in the Dak.. Auster; The Brooklyn Folies.. Barbery, Muriel, Siilin eleganssi.. Barbetta: Muodistamo Los Milagros.. Baudelaire: Pahan kukat.. Bay,Hakim: TAZ.. Böll,Henrich: Palavat sielut.. Beckett, Samuel: Mollone kuolee.. Beyala Calixthe: Asseze afrikkalainen.. Bolano:Kesyttömät etsivät.. Breton Andre: Hullu rakkaus.. Breton,Andre: Nadja.. Brodsky; Seisahdus erämaassa (Mallinen).. Bukowski: Valiut runot 1964-1994.. Burroughs: Interzone.. Burroughs: Koulutukseni.. Burrougsh; Punaisen yön kaupungit.. Capote Truman; Kesän taituessa.. Castillon: Äidin pikku pyöveli.. Char,Rene: Hypnoksen muistikirja.. Chaucer Canterburyn tarinoita.. Cicero: Keskusteluja Tusculumissa.. Cleeves Ann; Musta kuin yö.. Coetzee: Huonon vuoden päiväkirja.. Colm Tóibín: Brooklyn.. Conrad,Joseph: Varjolinja.. Cunningham, Illan tullen.. Cunningham: Ilan tullen.. Dahl, Roald.. DeLillo: Omegapiste.. DeLillo: Putoava mies.. Desai,Kiran: Menetyksen perintö.. Dickens: Joulutarina.. Doctorow: Marssi.. Donoghue,Emma: Huone.. Dragomanm Görgy: Valkoinen kuningas.. Duras ja traumateoria.. Eco Umberto Prahan kalmisto.. EliotmTS; Neljä kvartettoa.. Englund Peter; Kuningartar Kristiina.. Enzensberger: Fortuna ja Klakyyli.. Favorite,Eileen: Sankarittaret.. Fletcher,Susan: Meriharakat.. Foenkinos Nainen jonka nimi on Nathalie.. Frish, Max; Ihminen ilmestyy holoseeniin.. Gallay: Tyrskyt.. Glattauer, Kun pohjoistuuli puhaltaa.. Gogol: Maahisten valtijatar.. Grass Günter; Sipulia kuoriessa.. Grassman, David: Sinne missä maa päättyy.. Guo Xialou: Pieni punainen sanakirja rakastavaisille.. Hanshe,Rainer: The Acolytes.. Heidegger: Johdatus metafysiikkaan.. Herrndorf: Ladaromaani.. Herta Müller: Nobel -puhe.. Hoeg Peter Norsunhoitajien lapset.. Hoeg,Peter; Hiljainen tyttö.. Hossein,Khaled: Tuhat loistavaa aurinkoa.. Ibbotson Eva; Haamupartio ja kadonnut lapsi.. Ishiguro: Yösoittoja.. Jelloun, Tahar Ben; Lähtö.. Jensen, Carsten:Me hukkuneet.. Jian,Gao Xing: Vaarin onkivapa.. Johnson Deni: Jeesuksen poika.. Kaarsbøl Jette; Suljettu kirja.. Kafka Odradek ja muita kieliolioia.. Kafka: Eläinfaabeleista.. Kanehara, Hitoni: Käärmeitä ja lävistyksiä.. Keats Yönkirkas tähti.. Khadra,Yasmina: Kabulin pääskyset.. Khaijamin lauluja.. Khemiri: Montecore uniikki tiikeri.. Kiš Danilo: Puutarha,tuhkaa.. Kiš Danilo: Tiimalasi.. Kierkegaard: Eräänlainen kiusaus.. Kinsella,Sophie: Salaisuuksia ilmassa.. Kleist,Heinrich von.. Kopland,Rutger: Muisto jonka unohdit.. Kruber,Michael: Kangastusten kirja.. Krull,Hasso: Meter ja Demeter.. Kundera Milan: The Curtain.. Kundera: Encounter.. Kureishi, Hanif: Olisi vähän sanottavaa.. Kwok Jean:Käännöksiä.. Lawson,Mary; Sillan luona.. LeCarre; Pakanalaulu.. Lee,Mara: Ladies.. Lewycka: Meidät kaikki on tehty lasista.. Lindgren Torngy : Muistissa.. Linqvist: Kuinka kuolleita käsitellään.. Littel, Jonathan: Hyväntahtoiset.. Losa: Tuhma tyttö.. LowecraftVarjo menneisyydestä.. Luik,Viivi: Varjoteatteri.. Lundell,Ulf: Säämies.. Lupton Rosamund: Sisar.. Majakovski: Minun löytämäni Amerikka.. Marcuse Taiteen ikuisuus.. Mazucco, Melanie; Täydellinen päivä.. Müller Herta Hengityskeinu.. Müller Herta Tänään en halunnut tavata itseäni.. Müller, Herta.. Müller: Ihminen on iso fasaani.. Müller: Matala maa.. McCarthy,Cormac: Blood Meridian.. McCarthy: Blood Meridian.. McCarthy: Tie.. McEwan: Rannalla.. Meyer Stephenie: Vieras (4 arviota).. Michaels, Anne: Routaholvi.. Miller,Henry: Ilmastoitu painajainen.. Minervudottir: Nukentekijä.. Mitchell, David: Pilvikartasto.. Molina, Antonio Munoz: Öinen ratsumies.. Molina,Antonio Munoz: Kuun tuuli.. Moodysson, Lucas: Isän aika.. Morrison,Toni: Armolahja.. Mosse,Kate: Krypta.. Munro Liian paljon onnea.. Murakami Norwegian Wood.. Nabokov Vladimir Naurua pimeässä.. Ngui wa Thiong: Variksen velho.. Nietzsche, Friedrich.. Njorr Stockmann; Äidit ja tyttäret.. Nothomb, Amelie: Samuraisyleily.. Oates, Joyce Carol: Kosto, rakkaustarina.. Oates: Haudankaivajan tytär.. O´Hagan: Maf-koira ja hänen ystävänsä Marilyn Monroe.. Ondaatje: Divisadero.. Oz Amos Älä kysy yöltä.. Pelevin: Viides maailmanvalta.. Petrarca: Salaisuuteni.. Petterson Per: Kirottu ajan katoava virta.. Poe; Pymin selonteko.. Polet Väreilevä kaupunki.. Powers Richard: Suopeus.. Powers,Richard: Laulut joita lauloimme.. Powers:Muistin kaiku.. Prolux, Annie: Näin on hyvä.. Prolux,Annie; Maan tomua.. Proust; Kadonnutta aikaa etsimässä.. Rachman,Tom: Keskeneräiset.. Radge,Anne G: Erakkoravut.. Rhodes, Dan: Timoleon Vieta palaa kotiin.. Rich,Simon: Kusiaistarha ym.. Roth,Philip: Haamu poistuu.. Roth,Philip: Jokamies.. Rothmann,Ralf: Nuorta valoa.. Salinger: Franny ja Zooey.. Saramago: Kertomus sokeista.. Saramago:Kertomus näkevistä.. Schlink: Viikonloppu.. Sebald,W.. G: Huimaus.. Sebald: Saturnuksen renkaat.. Sebald: Saturnuksen renkaat (ote).. Shakespeare: Cymbeline.. Shakespeare: Loppiaisaatto.. Shakespeare: Paljon melua tyhjästä.. Shield: Tavallisia virheit.. Snyder: Ekologia, budhismi ja runous.. Snyder; Erämaan opetus.. Sparks,Nicholas; Haikein terveisin.. Taivassalo: Viisi veistä Andrej Krapilla.. Tokarzuk: Alku ja muut ajat.. Toth: Viivakoodi.. Trakl, George: Sielun öinen siivenisku.. Tsehov Naisten kuningaskunta.. Tsehov: Yö hautausmaalla.. Venezia,Sholomo: Sonderkommando.. Vila-Matas Enrique: Bartleby ja kumpp.. wa Thiongo, Ngugi: Variksen velho.. Waber, Dan kakin ja puon ensimmäiset seikkailut.. Wallraff: Kälte -reportaz.. Waters Sarah; Yövartio.. Werner, Markus; Vyöry.. White,Michael: Firenzen salaliitto.. Wieringa: Joe Speedboat.. Winterson, Jeannette; Aikamyrsky.. Winterson: Ei appelsiini ole ainoa hedelmä.. Woolf Virginia: menomatka.. Wright,Austin: Tony Susan.. Xiaolong Qiu; Kahden kaupungin tarina.. Yiyun Li: Kultapoika, Smagardityttö.. Zerb Antal: Pentagronin legebda.. Arkisto.. kirjailijoiden nimien mukaan.. meta.. Register.. Log in.. Entries.. RSS.. Comments.. WordPress.. org.. Copyright 2009.. Maailmankirjat.. Design by:.. Wordpress Themes.. Made available free by:.. Miami Cosmetic Surgery.. Car Rental Germany.. Cars Dubai.. Flights Singapore..

    Original link path: /?page_id=20
    Open archive

  • Title: | Maailmankirjat
    Original link path: /?page_id=22
    (No additional info available in detailed archive for this subpage)

  • Title: | Maailmankirjat
    Original link path: /?page_id=24
    (No additional info available in detailed archive for this subpage)

  • Title: | Maailmankirjat
    Original link path: /?page_id=26
    (No additional info available in detailed archive for this subpage)

  • Title: | Maailmankirjat
    Descriptive info: Teki jyys – Sey mou rin, Salin ge rin vai Bud dyn? (3 osa).. Raisa Mar ja mäki:.. Some people —.. not.. close friends — haqve asked me whet her a lot of Sey mour didn’t go into the young lea ding cha rac ter of the one novel I’ve publis hed.. Actually most of these people haven’t.. asked.. me; they’ve.. told.. me.. (Salin ger 1964, 71.. ).. Sey mour — An Int ro duc tion.. on teksti, joka käsit te lee teki jyyttä — mutta kenen teki jyyttä? Ekspli siit ti sesti kyse näyt täisi ole van nimestä läh tien Sey mour Glas sin teki jyy destä, Sey mou rista kir joit ta jana.. Kui ten kin kaikki, mitä lukija saa Sey mou rista tie tää on läpeensä välit ty nyttä, se suo dat tuu Bud dyn ker to ja ko neis ton läpi.. Buddy pal jas taa itsensä sala ka va lasti teks tissä, jonka hän väit tää ker to van vel jes tään.. Sey mou rin kuvaa mi sen ja Sey mou riin pei lau tu mi sen kautta hän maa laa täy te läi sen kuvan itses tään, omasta tavas taan kir joit taa ja olla.. Buddy Glass taas on tavan takaa nähty Salin ge rin alter egona, joten onko.. oikeas taan teksti Salin ge rin teki jyy destä, hänen kir joit ta juu tensa mani festi? Ja mikä mer ki tys on lopulta sillä, kenen kir joit ta juu desta teos lopulta ker too?.. antaa kiin nos ta van näkö kul man kir jal li sen luo mi sen pro ses siin riip pu matta siitä, pyr kiikö se kuvaa maan fik tii vi sen hen ki lön vai his to rial li sesti ole massa ole van kir jai li jan prosessia.. Vaikka Salin ger ei kir joi ta kaan omae lä mä ker taa, on.. Sey mour — An Int ro duc tio nissa.. sel keä pyr ki mys todel li suu den ja fik tion raja vii van sekoit ta mi seen (Salin ger 1964, 71).. Suvi Jär vi nen on tut ki nut Pirkko Sai sion auto fik tii vistä tri lo giaa kir joit ta mi sen tut ki muk sena ja toteaa: ”Auto bio gra fi nen ja auto fik tii vi nen viri tys on merkki siitä, että teosta voi tai siin lukea kir joit ta mi sen tut ki muk sena eikä ainoas taan kau no kir jal li sena teok sena” (Jär vi nen 2009, 88).. Niinpä.. val lit seva ambi gui teet ti suus Bud dyn Glas sin ja J.. D.. Salin ge rin vas taa vuu desta, samoin kuin läpeensä juo ne ton esseen omai nen tyyli, oikeut taa mie les täni luke maan teok sesta esiin myös kir joit ta mi sen filo so fiaa kos ke via piir teitä, tut ki musta kirjoittamisesta.. Kiin nos ta vaa tämän esseis ti sen juon teen rin nalla on Bud dyn ker ron nan äärim mäi seen doku men ta ris ti suu teen pyr kivä tyyli.. Samalla kun Salin ger kir joit taa fik tii vistä ker to jaa, hän tekee kaik kensa, jotta saisi luki jan unoh ta maan hah monsa fik tii vi syy den.. Vaikka Bud dyn viit tauk set Salin ge rin jul kais tui hin ker to muk siin hänen omi naan vie raan nut ta vat kin luki jaa, vie raan nu tuk sen koh teeksi jou tuu pikem min kin Salin ge rin hahmo kuin Buddy, joka val taa teok sessa tilaa kuin impe ria lis tit Afrik kaa.. Ker toja eli Buddy ana ly soi jopa teok sen nimeä (Salin ger 1964, 68) pit käl li sesti mie hit täen näin kai ken teok sessa ilme ne vän omiin nimiinsä siinä mää rin, että lukija lope tet tu aan yllät tyy kun löy tää kan nesta teki jän nimeltä J.. Salin ger Buddy Glas sin sijaan.. Lopulta on kuin maa il massa olisi vain lukija ja hil lit tö män intii miä suh detta luova Buddy Glass:.. ”It seems to me that this com po si tion has never been in more immi nent dan ger than right now of taking on preci sely the infor ma lity of underwear” (Salin ger 1964, 95).. Teki jyys on saman aikai sesti leväl lään jokai sella teok sen sivulla ja kui ten kin pii lossa, tyys tin hävin neenä.. Kuten Kaisa Kuri kan ana ly soima Maiju Las si lan.. Rak kaus.. ,.. Sey mour — An Int ro duc tion kin.. on jat ku vasti itse tie toi nen omasta ker to mus luon tees taan, fik tii vi syy des tään vaikka antaa kin ymmär tää muuta (Kurikka 2006, 238).. Vaikka Salin ge rin teos ei pelaa pseu do nyy meillä niin kuin Las si lan ”omae lä mä ker ral li nen” teos, siitä on yhtä kaikki todet ta vissa sama kuin Las si lan romaa nista; teki jyys on liik kuva, tar kasti pai kan tu ma ton (Kurikka 2006, 239).. Sey mour – näkijä.. Kun alamme tar kas tella Sey mour Glas sin hen ki lö hah moa, eten kin kun kiin nos tuk sen kohde on hänen kir joit ta mi sensa, on otet tava huo mioon, että kaikki Sey mou rista saa mamme tieto kul kee Bud dyn ker to mis myl lyn läpi.. Sey mour pää see esiin omalla äänel lään ainoas taan kir je lap pusissa, joi hin hän on vuo sia aiem min kir joit ta nut Bud dylle palau tetta tämän tari noista (Salin ger 1964, 97–102).. Lukija ei saa näh tä väk seen edes Sey mou rin runoja (lukuun otta matta kah dek san vuo ti aana kir joi tet tua ”John Keats / John Keats / John / Please put your scarf on” (Salin ger 1964, 79), vaikka Buddy kir joit taa niistä usean sivun ver ran.. Proble ma ti soin tätä ase tel maa tar kem min luvussa 6 ja pyrin tässä esit tä mään, mitä saamme Sey mou rin kir joit ta juu desta tietää.. Eet ti sen ja esteet ti sen herk kyy den yhteen nivou tu mi nen on Salin ge rin hen ki löille tun nuk sen omaista.. Sey mou rissa tämä ilme nee äärim mil lään: Hän on sekä lah ja kas kir joit taja (ja lap si nero joka alkaa opet taa kir jal li suutta 19-vuotiaana newy or ki lai sessa yli opis tossa) että hen ki sesti hyvin herk kä vi rei nen hen kilö, josta Buddy toteaa hänen olleen ainoa tun te mansa hen kilö ”who more frquently than not tal lied with the clas sical concep tion, as I saw it, of a.. mukta.. , a ring ding enligh te ned man, a God-knower” (Salin ger 1964, 68).. Buddy yhdis tää Sey mou rin ja hänen kal tais tensa mihin kään uskon toon pai kan tu mat to man vakau muk sen maa il man pyhyy destä hei dän tapaansa tehdä siitä havaintoja:.. – all per sons who look for God, and appa rently with ener mous success, in the quee rest ima gi nable places — e.. g.. , in radio announcers, in news pa pers, in taxicabs with croo ked meters, lite rally eve ryw here.. (My brot her, for the record, had a distrac tiong habit, most of his adult life, of inves ti ga ting loa ded asht rays with his index fin ger, clea ring all the ciga rette ends to the sides — smi ling from ear to ear as he did it — as if he expec ted to see Christ him self cur led up che ru bically in the middle, and he never look disap poin ted.. ) (Salin ger 1964, 69.. Kuten kaikki kun non epi fa naat ti set kir jai li jat, Sey mour kin on val mis näke mään mer ki tystä siellä, missä sitä ei ylei sen mie li pi teen mukaan vält tä mättä olisi.. Epi fa nian aiheut ta valle sei kalle onkin tun nuso maista sen suh teel li nen vähä pä töi syys (Beja 1971, 16); sama ilmen tymä saat taisi olla jol le kin toi selle täy sin mer ki tyk se tön.. Näin epi fa nia on myös hyvin hen ki lö koh tai nen ilmiö, se kyt key tyy kir joit ta jan omiin koke muk siin ja tun te muk siin, juuri samoi hin asioi hin jotka roman tii kan aika kausi saat taa runou den piiriin.. Näki jyys.. Sey mour siis rin nas tuu hel posti romant ti seen runoi li jaan, poik keuk sel li sen havain to ky vyn omaa vaan yksilöön.. ”A fine sen si bi lity is nee ded if one is to take full advan tage of such excep tio nal moments before they disap pear” (Beja, 1971, 51).. Tämä näkyy myös siinä, mil lai set roo lit Glas sin per heen lap sille muo dos tu vat: ”– ine vi tably, I think, he was also our rat her noto rious ’mys tic’ and ’unba lanced type’” (Salin ger 1964, 68).. Poik keuk sel li nen herk kyys ei tule ilman sivuoi reita ja sel ven tä mättä mil loin kaan tar kem min Sey mou rin itse mur han syitä, Buddy jät tää luki jalle tykyt tä vän tun teen siitä, mikä oikeas taan ajoi Sey mou rin tap pa maan itsensä.. Buddy sijoit taa Sey mou rin samaan ryh mään Kaf kan, Kier ke gaar din ja van Gog hin kanssa, vii ta ten hei hin nel jänä, eri tavoin surul li sen kuu lui sana Sai raana Mie henä (Salin ger 1964, 66).. Näistä nel jästä tai tei li jasta kir joit taes saan Buddy esit tää mani fes tinsa tai tei li juu desta ja Sey mou rista taiteilijana:.. Isn’t the true poet or pain ter a seer? — I say that the true artist-seer, the hea venly fool who can and does pro duce beauty, is mainly dazz led to death by his own scruples, the blin ding sha pes andco lors of his own sac red human conscience.. (Salin ger 1964, 67.. Sey mour on näkijä jo nimensä puo lesta.. Tämä käy ilmi Salin ge rin var hai sem massa novel lissa A.. Per fect Day for Banana Fish.. , jossa ran nalla oleva pieni tyttö kut suu Sey mou ria jat ku vasti nimellä ”see more glass”.. Muissa Glas sin per heestä ker to vissa novel leissa on enem män viit tauk sia Sey mou rin läpeensä poik keuk sel li siin lah joi hin, mutta.. Sey mour – An Int ro duc tio nis sa kin.. mai ni taan mm.. hänen kyvys tään nähdä menneisyyteen:.. ”That time two sum mers ago when I was out so long, I was able to trace that you and Z.. and I have been brot hers for no fewer than four incar na tions, maybe more” (Salin ger 1964, 100).. Täl lai sina koe-eläinesimerkkeinä Sey mou rin näki jyys uhkaa kui ten kin bana li soi tua nau ret ta vaksi, pois siitä häm men tä västä lumosta, joka itse teok sessa val lit see.. Siksi tah don myös antaa fik tion puhua puolestaan:.. At length, when the con ver sa tion — in my view, at least — was going straight to hell, he [Les Glass, isä] got up abruptly and went over to look at a pho to graph of him self and Bes sie that had been newly tac ked up on the wall.. He glowe red at it for a full minute or more, then tur ned around, with a brusque ness no one in the family would have found unusual, and asked Sey mour if he remem be red the time Joe Jack son had given him, Sey mour, a ride on the handle bars of his bicycle, all over the stage, aound and around.. Sey mour, sit ting in an old cor du roy armc hair across the room, a ciga rette going, wea ring a blue shirt, gray slacks, mocca sins with the coun ters bro ken down, a sha ving cut on the side of his face that I could see, replied gra vely and at once and in the special way he always answe red ques tions from Les — as if they were the ques tions, above all others, he pre fer red to be asked in his life.. He said he wasn’t sure he had ever got off Joe Jackson’s beau ti ful bicycle.. And aside from its ener mous sen ti men tal value to my fat her per so nally, this answer, in a great many ways, was true, true, true.. (Salin ger, 1964, 94.. Näke mi sestä syn tyvä runous.. Bud dyn pieni lisä huo mio, yhden sanan tar ken nus ”he him self wrote — bled — haiku” (Salin ger 1064, 80) ker too luki jalle val ta vasti Sey mou rista kir joit ta jana.. Ensin nä kin näin rin nas te taan kir joit ta mi nen johon kin erit täin orgaa ni seen, väis tä mät tö mään ja oman pää tös val lan ulko puo li seen.. Toi seksi haiku on juuri niin pieni ja vil pi tön runo muoto, että sitä (toi sin kuin Bud dyn itsensä kir joit ta mia semi kaa ot ti sia lause la by rint tejä ) on mah dol lista ’vuotaa’.. Kuten mai nit sin jo aiem min, kii na lai nen ja japa ni lai nen runous ovat Sey mou rin oman runou den mer kit tä vin kas vua lusta.. Ne 186 runoa, jotka Bud dylla on.. Sey mour – An Int ro duc tio nin.. kir joit ta mis het kellä hal lus saan, jotka hän on luvan nut edi toida ja etsiä niille jul kai si jan, ovat kaikki niin kut sut tuja kak sois hai kuja, ”double haiku, if such a thing exis ted” (Salin ger 1964, 80).. Säkeet ovat mah dol li sim man pal jaita ja koris te le mat to mia, ja Bud dyn kuvailu herät tää mie li ku van myös ima gis ti sista runoista, joi den kes kei nen ele mentti on puh das kuva.. Beja aset taa kin ima gis min yhdeksi hyvin epifania-alttiiksi kir jal li suu den muo doksi, juuri käsit tei den puut teen ja väläh dyk sen omai suu tensa vuoksi (Beja 1971, 64–65).. Sey mou rin vah vuus runoi li jana on nime no maan hänen kykynsä nähdä; hän ei pyri kir joit ta maan tie tyistä aiheista tai tee moista, vaan pitää sil mänsä auki ja antaa maa il man vir rata nii hin.. ”– the true poet has no choice of mate rial.. The mate rial plainly choo ses him, not he it.. ” (Salin ger 1964, 77.. ) Tämä rin nas tuu Nic holl sin teke mään huo mioon siitä, kuinka runoi li joilla on silmä, joka ei ainoas taan näe koh detta vaan kyke nee myös saat ta maan koh teen pal jas ta vaan polt to pis tee seen (Nic holls 1987, 43).. Bud dyn kuvaus hänen koke muk ses taan Sey mou rin runoja lukiessa on sel keä kuvaus luki jan epifaniasta:.. – each of the poems is as unso no rous, as quiet, as he belie ved a poem should be, but there are inter mit tent short blasts of eup hony (for want of a less atrocious word for it), which have the effect on me per so nally of someone — surely no one comple tely sober — ope ning my door, blowing three or four or five unques tio nably sweet and expert notes on a cor net into the room, the disap pea ring.. (I’ve never known a poet to give the impres sion of playing a cor net in the middle of a poem before, let alone playing one beau ti fully, and I’d just as soon say next to not hing about it.. In fact not hing.. ) (Salin ger 1964, 81.. Bud dyn ver taus ku val li nen selos tus luku ko ke muk sis taan raken taa Sey mou rista myyt tistä kuvaa runoi li jana.. Kat kel man lyy ri nen kieli ker too myös sel keästi halusta vält tää runo jen ana lyyt ti nen ja dis sek toiva tar kas telu ja pikem min kin puhua niistä impres sio nis ti sella eetok sella.. Vaikka näin voi mis te taan kin luki jan näke mystä Sey mou rista hyvin romant ti sena teki jä hah  ...   pre pa red for each of us in his own mind.. Until a minute ago, I’d seen mine four times during my life.. This is the fifth time.. I’m going to stretch out on the floor for a half hour or so.. I beg you to excuse me.. (Salinger 1964, 128.. Se, mitä Buddy muis tos taan oival taa ei siis juu ri kaan liity itse tapah tu neen sisäl töön (jota voisi tul kita pit käl le kin zenin ja jousiam mun nan valossa), vaan aukeaa aivan muu alle.. Vai vut tu aan lat tialla Buddy palaa kir joi tus ko neen ääreen tode tak seen lamau tuk sensa joh tu neen siitä kuinka hän äkil li sesti tajuaa Sey mou rin ole van hänen, Bud dyn, Davega-polkupyörä, jonka saa mista hän on odot ta nut koko ikänsä voi dak seen antaa sen pois.. Tätä oival lusta seu raa tarina siitä, kuin Sey mou rin ja Bud dyn pik ku vel jet, kak so set Walt ja Waker oli vat saa neet yhdek sän vuo tis syn ty mä päi vä lah jak seen pit kään ihai le mansa (ja rei lusti yli lah ja bud je tin mene vät) Davega-polkupyörät.. Syn ty mä päi vän iltana per heen isä rai vos tuu kun sel viää, ettei Wake rilla enää ole omaa pyöräänsä:.. That after noon, in Cent ral Park, Waker had given his away.. An unk nown boy (’some shnook he never saw before in his life’) had come up to Waker and asked him for his bicycle, and Waker had han ded it over.. — What, subs tan tially, they felt that Waker should’ve done — was to give the boy a nice, long ride on the bicycle.. Here Waker broke in, sob bing.. The boy didn’t want a nice, long ride; he wan ted the bicycle.. He’d never had one, the boy; he’d always wan ted one.. (Salin ger 1964, 129.. Bud dyn kes kei sessä epi fa niassa hän siis ymmär tää, vahin gossa ja äkkiä, Sey mou rin ole van se maa gi sen arvo kas asia, jonka hän voi antaa pois ensim mäi selle sitä pyy tä välle.. Se, kenelle Buddy Sey mou rin oikeas taan antaa, onkin jän nit tä vää.. Jokai selle.. luki jalle? Luul ta vasti.. Mie les täni ei ole silti ollen kaan mah do tonta, ettei Buddy itse olisi yksi lah jan saa jista siinä missä kuka muu lukija tahansa.. Väi tän näin, sillä mie les täni Sey mour Glass ei ole pel käs tään Bud dyn edes men nyt veli vaan myös hänen toi veensa, hänen puut tuva osansa, hänen unel mansa ide aa lista kirjoittajasta.. Fik tii vi nen , fik tii vi sempi, Seymour.. Sey mour – An Int ro duc tio nissa.. luki jalla on käsillä yksi pur suava minä ker toja, hänen ker to muk sensa kohde sekä taus talla väi jyvä myyt tiinsä sot keu tu nut kir jai lija.. Se, miten todel li sina mikä kin näistä enti tee teistä tulisi lukea, on kes kei nen tul kin taa ohjaava valinta.. Mui den Glass-tarinoiden perus teella Sey mou ria voi tai siin lukea hen ki lö hah mona mui den seassa, mutta.. pai not tuu eri lais ten kir joit ta jai den ti teet tien tut ki mi nen siinä mää rin, että Sey mou rin luke mi nen pikem min kin filo so fi sena kuin psy ko lo gi sena hah mona vai kut taa perus tel lulta.. Tämä ei tie ten kään tar koita, että luki jan tulisi tul kita Sey mour ainoas taan Bud dyn mie lessä ole vaksi.. Pikem min kin voisi luon nos tella kuvion, jossa (fik tion maa il man sisällä) Sey mour on ollut his to rial li nen hen kilö, ja.. esiin tyvä Sey mour on Bud dyn tämän hen ki lön kehyk siin värit tämä kuva.. Buddy viit taa tähän koh teen muut tu mi seen kir joi tus pro sess sin aikana ker toes saan kuinka sai ras tet tu aan hepa tii tin hän yrit tää palata kir joi tus työn äären vain huo man taak seen ”that I’d lost not my affla tus but my whe rewit hal to con ti nue to write about Sey mour.. He’d grown too much while I was away.. ” (Salin ger 1964, 95).. Se, mikä nime no maan saa epäi le mään Sey mou rin ole van enem män filo so fi nen, Bud dyl le kin kek sitty hahmo kuin psy ko lo gi sesti uskot tava ja kon reet ti nen hen kilö, on hänen ja Bud dyn eroa vai suu det kir joit ta jina.. Sillä niin sel keästi Buddy kir joit taa Sey mou rista juuri sel lai sen teki jän, jota hän oman teks tinsä mani fes taa tion perus teella ei mis sään nimessä ole.. on ikään kuin muo to ku vay ri tys suve ree nista, ide aa lista kir joit ta jasta pal jon enem män kuin doku men taa tio vel jes suh teesta.. Bud dyn ja Sey mou rin suh detta voisi tul kita psy ko lo gi ses ti kin esi merk kinä ylit tä mät tö mästä ihai lun koh teesta ja alem muu den tun nosta, mutta mie les täni Salin ge rin teks tiin sijoit ta mat viit tauk set itseensä, sekä essee mäi nen, jat ku vasti muu hun kir jal li suu teen viit taava tyyli vetä vät toi sen lai seen suun taan.. Teok sen syn nyt tä män illuusion ei ole tar koi tus olla psy ko lo gi nen vaan jotain enem män; jol lain tavalla trans sen dentti, tai teen arkio le mista ylit tä vään voi maan uskova.. Siksi Sey mou rin arvo ei ole yhtään sen pie nempi, vaikka hän olisi Bud dyn sepit tämä eikä Bud dyn arvo ole pie nempi siksi, että hän on Salin ge rin sepit tämä.. Sillä.. hou kut te lee siinä mää rin tai detta ja kir joi tusta arvos ta vaan luku ta paan (kuten Bid neyn kin huo mio este tis mistä antaa ymmär tää), ettei hen ki lön fik tii vi syys vähennä hänen mer kit tä vyyt tään mil lään lailla.. Teok sesta huo kuva pan teis ti nen kat so mus sal lii luki jan aset taa yhtä pal jon pai noar voa kek si tyille ele men teille kuin veri fi toi ta vissa ole vil le kin.. Se suo ras taan yllyt tää luki jaa pääs tä mään irti käsi tyk sestä, että fik tio ei olisi totta tai totuus ei olisi fik tii vi nen.. Kun Buddy väit tää itse ään Salin ge rin teos ten teki jäksi, se on niin luon nol lista, että teksti tun tuu här nää vän ja aset ta van haas teen: Entä sit ten? Entä sit ten, jos luki jana tie dät tämän ole van mah do tonta? Nyt kui ten kin ajat te let sitä, se on nyt jol lain tavalla ole massa.. Miksi siis tuo tapa, luki joi den aja tuk set, olisi vähem män uskot tava ole mas sao lon tapa kuin his to rial li nen totuus, joka ei kui ten kaan mil loin kaan ole eris tet tä vissä yksi se lit tei seksi? Miksi siis Sey mou rin omi nai suu det oli si vat joten kin arvok kaam pia aktu aa li sesti ole vina kuin kir joi tet tuina? Yli päänsä Glas sin saaga joh dat taa luki jaa intui tii vi seen ajat te luun aukot to man päät te lyn sijaan ja antaa näin poik keuk sel li sen pai noar von mie li ku vi tuk selle ja kuvit tel tu jen asioi den merkitykselle.. Intui tio ja mielikuvitus.. Beja lai naa filo sofi Henri Berg so nin mää ri tel mää intui tiosta käsi tel les sään epi fa niaa: “By intui tion is meant the kind of.. intel lec tual sym pathy.. by which one places one self wit hin an object in order to coincide with what is unique in it and con sequently inexpres sible” (Beja 1971, 55).. Kuva tun kal tai nen kog ni tii vi nen toi minta on tyy pil listä Glass-tarinoiden hah moille, jotka tule vat myös joh dat ta neeksi luki joi taan tähän suun taan.. Olen naista ei siis ole sub jek tin ja objek tin, tie don koh teen ja sen tie tä jän, väli nen ero vaan tapa kokea asia sii hen sulau tuen.. Täl laista lähes ty mis ta paa vaa di taan luki jalta ja tähän perus tuu fak tan ja fik tion hie rar ki suu den purkautuminen.. Näin kir joit ta malla luo mi nen muo dos tuu hyvin mer ki tyk sel li seksi tavaksi vai kut taa todel li suu teen.. Bud dyn ja Sey mou rin kon teks tissa tai teella on lähes mit taa ma ton mer ki tys.. Buddy jopa kuvaa ensi luok kaista runoa kon kreet ti sesti paran ta vana hau teena (Salin ger 1964, 74).. Teok sessa ilme nevä pan teismi tulee esille myös siinä, miten Buddy kuvaa Sey mou rin runo jen fyy sistä vaikutusta:.. – the dan gers of pro lon ged con tact with any poetry that seems to exceed what we most fami liarly know of the first-class are for mi dable.. In any case, I’d be relie ved to see my brother’s poems moved out of this gene ral small area, at least for a while.. I feel mildly but exten si vely bur ned.. (Salin ger 1964, 74.. Jos teok sessa kuva taan runou den vai ku tusta tällä tavalla, mikä oikeus luki jalla on olet taa kir joit ta malla luo dut enti tee tit vähem piar voi siksi kuin jot kut muut?.. Pan teismi, kai ken ole van näke mi nen arvok kaana, jopa pyhänä, liit tyy epi fa nian lisäksi myös etiik kaan.. tois tuu sama eet ti nen teema kuin Salin ge rin aiem massa pie nois ro maa nissa.. Zooey.. (1957), joka päät tyy Zooeyn selos tuk seen siitä, kuinka jokai nen juntti, tai detta arvos ta ma ton ja vää rissä koh dissa nau rava teat te rin kat soja on se nimen omai nen Fat Lady, jota var ten Sey mour oli käs ke nyt Zooeya kiil lot ta maan ken känsä, yrit tä mään par haansa.. Ja Glass-symboliikassa tämä Fat Lady, kar kea nah kai nen Das Man, on jumala itse.. Samaa eetosta on löy det tä vissä.. lopusta, jossa Buddy ymmär ret ty ään Sey mo rin omaksi Davega-polkupyöräkseen lopet taa kir joit ta mi sen kak si kym mentä vaille seit se män aamulla läh teäk seen opet ta maan luo vaa kir joit ta mista kah del le kym me nel le nel jälle monessa koh dassa par jaa mal leen college-opiskelijalle.. They may shine with the misin for ma tion of the ages, but they shine.. This thought mana ges to stun me: There’s no place I’d really rat her go right now than into Room 307.. Sey mour once said that all we do our whole lives is go from one piece of Holy Ground to the next.. Is he.. never.. wrong? (Salin ger 1964, 134.. Buddy tie tää, ettei Sey mour ole sen todel li sempi tai epä to del li sempi kuin opis ke li jat huo neessa 307 ja hän tie tää myös, ettei kukaan noista opis ke li joista, ei edes kamala Miss Zabel, ole täy sin vailla sitä, min kä lai seksi hän yritti kir joit taa Seymourin.. Lopuksi.. Tut kin työs säni J.. D Salin ge rin pie nois ro maa nia.. Halusin ana ly soida sekä siinä ekspli siit ti sesti käsi tel tä vää, että impli siit ti sem min esiin ty vää kuvaa kir joit ta mi sesta.. Teki jyys oli siis alun alkaen jos sain mää rin läsnä aihees sani, mutta vain niiltä osin kuin se liit tyy luo mis pro ses siin.. Epi fa nia vakiin tui pian tee maani sopi vaksi teo reet ti seksi käsit teeksi, jonka avulla pää sin tar kas te le maan kir joit ta mi sen vai keasti sanal lis tet ta via puolia.. Työ oli antoi saa.. Tut ki mani teos on ollut minulle pit kään mer ki tyk sel li nen oman kir joit ta mi seni suh teen ja tämän tut ki muk sen rin nalla olen myös suo men ta nut teosta.. Tämä latau tu nut luki ja po si tio on sekä teh nyt työstä mie le kästä, mutta myös joh ta nut sitä kysy mys ten äärelle, jotka tun tu vat oleva pro se mi naa rin koko luok kaa suu rem pia.. Kir joit ta mi sen eet ti set ulot tu vuu det sekä kek si tyn suhde todel li suu teen ovat niin moni ta soi sia kysy myk siä, että nii den käsit te le mi nen luki jalle mie lek käässä line aa ri sessa jär jes tyk sessä on vai keaa.. Jos sain vai heessa tut ki musta huo ma sin käsit te le väni samoja tee moja monessa luvussa, sillä tut ki mus ky sy myk seni ja tut ki mus koh teen irra tio naa li nen esi tys tapa joh ti vat erään lai seen kehään, spi raa liin joka tar ken tui koko ajan mutta kehä mäi sesti.. Tut ki mus koh teen tyyli imey tyi myös omaan teks tiini, osin tar koi tuk sella ja osin ali ta jui sesti.. Pit kien sitaat tien run sas määrä on minusta perus tel tua, sillä Sey mour – An Int ro duc tio nin tee moi hin on mie les täni hyvin vai kea päästä käsiksi tie teel li sellä kie lellä, jota vai vaa ole tus ja vaa ti mus objektiivisuudesta.. Alku pe räi nen suun ni tel mani Sey mou rin ja Bud dyn kir joit ta juuk sien ver tai le mi sesta epi fa nian valossa muut tui työn ede tessä huo ma tes sani kuinka eri tavalla hei dän kir joit ta juut taan käsi tel lään.. Hei dän tar kas te le mi nen tasa-arvoisesti rin nak kain olisi huo li ma tonta luke mista, joten jou duin sisä lyt tä mään työ höni näin ollen myös kysy myk sen pan teis mista.. Sitä kautta pää sin tar kas te le maan fik tion suh detta eri todel li suuk siin sekä Glass-tarinoista muo dos tu vaa oma la kista maa il man kat so musta, joka on vah vasti Bud dyn ja Sey mou rin kir joit ta mi sen taus talla.. Tämä osa työs täni jäi kai kista viit teel li sim mäksi, mutta sen rajaa mi nen työn ulko puo lelle olisi osoit ta nut huo noa luku tai toa, niin olen nai sesta ase tel masta on kyse.. Jat ko tut ki musta oli si kin luon te vaa läh teä teke mään tästä lähtökohdasta.. J.. Salin ger kuoli tämän tut kiel man kir joit ta mi sen aikana elet ty ään jul kai se ma tonta hil jai se loa yli 40 vuo den ajan.. Läh teet.. Beja, Mor ris (1971):.. Epip hany in the Modern Novel.. Peter Owen, London.. Ben net, Andrew (2005):.. The Aut hor.. Rout ledge, London.. Bid ney, Mar tin (2000):.. The Aest he ticist Epip ha nies of J.. D.. Salin ger: Bright-Hued Circles, Sphe res, and Patc hes; ‘Ele men tal’ Joy and Pain.. Style, Vol 34:1.. Jär vi nen, Suvi (2009):.. “Eihän tätä ole ole mas sa kaan”: tun nus ta mat to muus, kir joit ta mi nen ja kuo lema Pirkko Sai sion teok sissa Pie nin yhtei nen jaet tava, Vas ta valo ja Punai nen ero kirja.. Jyväs ky län Yli opisto, Jyväskylä.. Kivistö, Sari (2007) : Pan’s Hour.. Mid day as a Moment of Epip hany, Not hing ness, and Poe tical Illusion.. Teok sessa (toim.. ) Päivi Meh to nen (2007):.. Illu mi na ting Dark ness.. Approac hes to Obscu rity and Not hing ness in Lite ra ture.. Suo ma lai sen tie dea ka te mian toi mi tuk sia, 348.. Kurikka, Kaisa (2006): Liik kuva teki jyys.. Maiju Las si lan.. Rak kautta.. teki jyy den teks tinä.. ) Kaisa Kurikka ja Veli-Matti Pynt täri:.. Teki jyy den teks tit.. SKS.. , Helsinki.. Nic hols, Ash ton (1987):.. The Poe tic Epip hany.. Nineteenth-Century Ori gins of the Modern Lite rary Moment.. Uni ver sity of Ala bama Press, Tuscaloosa..

    Original link path: /?page_id=696
    Open archive

  • Title: | Maailmankirjat
    Descriptive info: MUUKALAISTA RAKKAUTTA.. Venla Lintunen.. Stephenie Meyer.. Vieras.. (suom.. Pirkko Biström) (2).. Stephenie Meyerin romaanin.. keskeisenä hahmona on Vaeltaja, joka kuuluu monia rotuja valloittaneeseen loisrotuun, sieluihin.. Sielut ottavat isäntäeliöidensä ruumiit valtaan menemällä näiden aivoihin: ne sanovat tekevänsä näin vain tehdäkseen näiden maailmoista parempia.. Tavoitteen saavuttaakseen he kuitenkin joutuvat harjoittamaan väkivaltaa: etenkin jotkut aikuiset ihmisyksilöt ovat todella vaikeasti hallittavissa.. Romaanin toinen päähenkilö on Vaeltajan ihmisruumis, Melanie, on eräs näistä vaikeasti kontrolloitavista ihmismielistä: Melanien jatkuvat unelmat poikaystävästään Jaredista saavat Vaeltajankin rakastumaan samaan mieheen, mikä hämmentää tätä varsin paljon.. Vael miettiikin, korvako ihmisten tunne-elämän voimakkuus jollain tavalla heidän elämänsä lyhyyttä: sielut ovat myös tuntevia olentoja, mutta missään aiemmassa maailmassa isäntälajin vaistot tai tunteet eivät ole yhtä voimakkaasti vaikuttaneet Vaelin omaan ajatteluun.. Yhteisen rakkauden myötä Melanie ja Vael alkavat vähitellen ystävystyä, ja niin tuo kahden naismielen jakama ruumis löytää tiensä kapinallisen ihmisyhteisön ja Jaredin luokse.. Sielu on kuitenkin muukalainen ihmisten keskellä: esimerkiksi Melanien rakastama Jared on pitkään hyvin epäluuloinen Vaelia kohtaan.. ”Tietenkään ihmiset eivät pitäneet minusta.. He eivät voineet, enhän minä ollut heikäläinen”, minäkertoja Vael kertoo (s 293).. ”Jamie piti minusta, mutta se oli vain jonkinlainen outo kemiallinen reaktio, kaikkea muuta kuin järjellinen.. Jeb piti minusta, mutta Jeb olikin hullu.. Muilla ei ollut kumpaakaan syytä.. ”.. Vaelin mainitsema Jamie on Melanien pikkuveli, joka on vielä hyvin nuori; Jeb puolestaan kapinallisten yhteisön johtohahmo ja Melanien setä.. Vaelin sanoista ehkä voidaankin päätellä, että hän ei pidä kumpaakaan tavallisena ihmisenä.. Simone de Beauvoirin termein (1949:12) sekä Jeb, Jamie että Vael ovat kaikki eräällä tavalla Toisia: Jeb siksi, että on aiemmin ollut ihmisyhteisön laitamilla; Jamie siksi että on niin nuori; Vael itse puolestaan siksi, että on kokonaan eri lajia.. Jebin asema on kuitenkin muuttunut sielujen vallattua maapallon: hän on alun perin löytänyt kapinallisen yhteisön asuinpaikkana toimivan luolaston, ja on siksi niin korkealla yhteisön hierakiassa.. Jebin asemalla on oikeastaan hyvin suuri merkitys yhdisty-neelle Vael-Melanielle, sillä ilman tämän suojelusta Vael olisi todennäköisesti leikattu väärällä ta-valla ulos Melanien aivoista: tällöin molemmat olisivat hyvin luultavasti kuolleet.. Jebin suhde Melanieen ja Vaeliin on varsin erikoinen: Melanien muistoissa Jeb-setä mainitaan vain erikoisena, melkeinpä mielenvikaisena henkilönä.. Läheisen suhteen syntyminen ei siis selity ainakaan aiemman sukulaisuussuhteen perusteella, etenkään, kun kukaan ei vaikuta aluksi edes uskovan Melanien mielen olevan yhä hengissä.. Toisaalta yhteisönsä johtohahmona hän saattaa ajatella myös yhteistä hyvää: hän on älykäs mies, joka saattaa jo melko pian nähdä, miten hyödyllinen Vael heille voisi myöhemmin olla.. Pian hyötyajattelun kuitenkin taitaa korvata aito välittäminen ja kiinnostus: osa Jebin suunnitelmista todella edistääkin Vaelin sopeutumista yhteisöön.. Jeb mahdollistaa osaltaan myös sen, että Melanien pikkuveli Jamie pääsee tutustumaan Vaeliin.. Osaltaan tämänkin ratkaisun voidaan ajatella olevan varsin ovela: Jamielle Vael alkaa ensimmäisenä todella kertoa sieluista ja Melaniesta.. Jamie on ihanteellisen pikkuveljen figuuri: hän jopa ym-märtää, etteivät Melanie ja Vael ole yksi ja sama, vaan tietyllä tavalla pitää molempia rakkaina isosisarinaan.. Monesti pikkuveljiä saatetaan kuvailla mustasukkaisiksi tai ärsyttäväksi, mutta Jamie ymmärtää Melanien rakkauden Jarediin – ja näyttää ainakin romaanin alkupuolella toivovan, että Vael-Melanie ja Jared löytäisivät yhteisen sävelen.. Jamie on koko ajan Vaelin turvana, melkeinpä jumaloi tätä.. Tunne on kuitenkin molemminpuolinen, sillä myös Vael välittää pojasta hyvin paljon, ja pelastaa jossain vaiheessa tämän hengenkin.. Anna Anttilan väitöskirjan (2009) mukaan usein juuri aikuiset määrittelevät, mikä on lapsille hyväksi.. Vael ei ole enää lapsi – Melanie-ruumis on 20-vuotias, ja Vael itse on kokenut jo useita valloitettuja maailmoja ja elämiä – mutta Jeb tuntuu romaanissa ottavan aikuisen roolin suhteessa häneen.. Hän luulee tietävänsä, mikä Vaelille on parasta:.. ”Vaikka en varsinaisesti missään vaihees-sa suostunut, minusta tuli opettaja, kuten Jeb oli halunnut.. ” Jo saman sivun loppupuolella lukija voi päätellä, että Jeb tosiaan tiesi, mitä teki: ” Huomasin muutoksen ensimmäistä kertaa sen illan jälkeisenä aamuna, jolloin olin vastannut päivällisellä tohtorin kysymyksiin; olin pimeässä kylpyhuoneessa pyykillä Trudyn, Lilyn ja Jamien kanssa.. ’Vael, antaisitko saippuan?’ kysyi Trudy vasemmalta puoleltani.. Vähitellen Vael alkaa voittaa yhteisön jäsenten luottamusta, jäsen jäseneltä.. Anttila mainitsee väitöskirjassaan Carol Shieldin romaanin, jonka kertoja muistaa lapsuudesta lä-hinnä kammottavan tietämättömyyden ja sen, kuinka lapsille tarjoillaan vain pala maailmaa.. Löydettyään tiensä piileskelevään ihmisyhteisöön Vaelin rooli onkin aluksi juuri tällainen – hänen tietojaan esimerkiksi luolan reiteistä säädellään hyvin tarkasti.. Sieluna hän onkin uhka yhteisön vallitse-valle järjestykselle, ja vasta osoittauduttuaan luottamuksen arvoiseksi hän saa yhteisön jäsenenä samat oikeudet kuin kaikki muutkin.. Tietyllä tavalla voidaan ajatella, että Vael kehittyy tarinan aikana yhteisön näkökulmasta nuoruudesta aikuisuuteen, ja sosiaalistuu uuteen yhteisöönsä: hän  ...   hyvin fyysinen tunne, kun taas Vaelin rakkaus Iania koh-taan on henkisempää.. Kirjan loppupuolella selviää, että Iankin rakastaa nimenomaan Vaelia: hän.. sanoo, että rakastaisi tätä, vaikka tämä olisi delfiini tai kukka.. Ruumiillisen ja henkisen rakkauden ristiriita vastaa myös Anna Anttilan käsitystä tunteista:.. ”Tunteet liittyvät kiinteästi ruumiillisuuteen ja ihmisen suhteeseen ympäristöönsä.. Tunteet ovat suhteellisia, suhteessa toisiin ilmeneviä ja yksityisinä ilmiöinä vaikeasti verrattavissa objektiivisesti toisten subjektiivisiin tunteisiin.. ”(2009:138).. Romaanissa päästään tarkastelemaan tunteita kahden ajattelevan olennon näkökulmasta samassa kehossa, jolloin ruumiillisuuden vaikutus ilmenee selvästi: Vael rakastaa Melanien ruumiin vuoksi Jamieta ja Jaredia, ja vaikka aivan kirjan lopussa Vael saakin oman ruumiin, tuo rakkaus ei koskaan aivan kokonaan katoa.. Melaniehen Vaelin rakkaus Iania kohtaan ei kuitenkaan siirry, ja Melanien ruumis yrittääkin harata vastaan silloin, kun Vael on liian läheisessä kanssakäymisessä Ianin kanssa.. Myös Ianin kiintymys ilmaistaan sivujen 299–300 katkelmassa selvästi: Ian haastaa riitaa jopa oman veljensä kanssa Vaelia suojellakseen.. Tästä voidaan päätellä, että Ian todella välittää Vaelista: muuten hän tuskin olisi valmis satuttamaan toista itselleen läheistä ihmistä tämän vuoksi.. Aivan katkelman jälkeen suurimpana uhkana Vaelille kuitenkin näyttäytyy Kylen sijasta Jared, joka halu-aisi jopa ampua Vaelin.. Jeb on kuitenkin onneksi tajunnut piilottaa kiväärin hyvään paikkaan ennen miesten paluuta, sillä hän on jo etukäteen arvannut näiden aggressiivisen reaktion: etenkin Kyle, mutta myös Jared, ovat jo aiemmin kirjassa uhanneet Vaelia fyysisesti.. Vaikka kotiinpalaavat miehet ovatkin yhteisölle tärkeitä, sen muut jäsenet ovat jopa valmiita ryhtymään heitä vastaan – he pitävät Vaelia jo yhtenä omistaan.. Vael ei kuitenkaan kaipaa puolustusta:.. ”’Ei’, minä onnistuin sopertamaan.. ’Ei, se ei ole oikein.. Ei teidän pidä tapella toisianne vastaan.. Te kaikki kuulutte tänne.. Kuulutte yhteen.. Ette saa tapella ainakaan minun takiani.. ’”.. Tästä lainauksesta ilmenee Vaelin varsin altruistinen rakkaus: hän ei todellakaan halua muiden vahingoittuvan takiaan.. Muiden estelyistä huolimatta Vael lähteekin juoksemaan pois, miettimään asioita omassa rauhassaan.. Myöhemminkin Vaelin epäitsekkyys ilmenee selvästi: Kyle yrittää sivun 377 tienoilla tappaa Vaelin hukuttamalla tämän virtaavaan, kiehuvaan veteen, ja saakin Vaelia pahasti pahoinpideltyä.. Kamppailun kiihdyttyä Kyle on kuitenkin vaarassa itse pudota romahtavan kielekkeen mukana samaiseen virtaan.. Kaikesta huolimatta Vael kuitenkin haluaa pelastaa Kylen, vaikka Melanien ääni päässä käskee jättää miehen kuolemaan.. Varsin monissa tarinoissa on samankaltainen asetelma, mutta ”Vieraassa” sitä käytetään osoittamaan sielujen ja ihmisten erilaisuus: ihmiset nähdään tietyllä tavalla subjektiivisempina ja egoistisempina kuin sielut.. Myöhemminkään Vael ei halua paljastaa, kuka häntä on vahingoittanut, vaan paikalle sattunut Ian kertoo tapahtumista muille, vaatien veljeään vastaamaan tekosistaan.. Ihmisyhteisö ei kuitenkaan ole valmis tuomitsemaan Kylea, sillä Vael ei itse ole edes vaatinut mitään toimenpiteitä.. Kuitenkin se, että Vael on pelastanut Kylen, vä-hentää jännitettä noiden kahden välillä.. Vaelin vastustaminen kuvastaa hyvin sitä, millä tavalla ih-miset yleensäkin suhtautuvat uuteen ja vieraaseen: vasta ajan ja tutustumisen myötä pelko ja viha hälvenevät.. Anttilan mukaan varhaisnuoret käsittävät rakkauden ihmisoikeutena: nainen ei voi olla onnellinen ilman rakkautta ja parisuhdetta.. Myös Meyerin romaanissa rakkaus on ihmisoikeus: Vael ei pidä itseään ihmisenä, vaan näkee rakkauden nimenomaan Melanien ja Jaredin oikeutena, minkä vuoksi kestääkin kauan, ennen kuin hän kykenee vastaamaan Ianin hellyydenosoituksiin.. Romaanin loppupuolella Vael tekeekin päätöksen kertoa kapinallisryhmälle lajinsa suurimman salaisuuden, jotta Melanie saisi ruumiinsa takaisin.. Itse hän haluaa sen sijaan kuolla kokonaan, jottei veisi enää kenenkään muun ihmisen ruumista: toiselle planeetallekaan hän ei halua enää mennä, sillä hän kokee maapallon omaksi planeetakseen.. Anttilan mukaan varhaisnuoret uskovat sen oikean löytyvän hyvin läheltä, vähintäänkin samasta koulusta, ja tässä suhteessa Vael eroaa hyvin vahvasti nuorista, vaikka ihmisenä onkin vielä varsin nuori: Vael ehkä edustaakin jonkinlaista maailmankaikkeuden kansalaista, jolle jokainen uusi ruumis on kuin uusi matkakohde.. Hän on kokenut lukemattomia planeetoita, mutta ei ole koskaan löytänyt miltään niistä planeetoista ketään sellaista, jonka vuoksi planeetalle kannattaisi jäädä toi-seksikin eliniäksi.. Maapallolla hän kuitenkin rakastuu Ianiin, joka on vieläpä eri lajia kuin hän itse.. Vaelin kokemus rakkaudesta on siis jopa päinvastaista varhaisnuorten rakkauskäsitykselle – oikeaa rakkautta saattaa joutua etsimään jopa usealta planeetalta ja toisen lajin piiristä.. Loppujen lopuksi sekä Vaelin ja Melanien tarinat kuitenkin päättyvät varsin onnellisesti.. Vaelista on tullut kaikkien arvostama yhteisön jäsen, jota kukaan ei enää haluakaan menettää, ja jopa Kyle oppii ymmärtämään, ettei ketään voi tuomita pelkän lajin perusteella.. Niinpä yhteisö päättääkin hankkia Vaelille sellaisen, joka on jo lähes syntymästään lähtien ollut sielun hallussa, jottei Vael enää uudestaan kokisi riistäneensä kenenkään toisen elämää.. Lähteet.. ANTTILA, ANNA 2009: Leikin asia.. Näkökulmia varhaisnuorten romanttiseen seurustelukulttuuriin.. – Helsinki: Yliopistopaino.. DE BEAVOUIR, SIMONE 1949: Toinen sukupuoli.. – Helsinki: Kirjayhtymä.. Lyhentäen suomentanut Annikki Suni..

    Original link path: /?page_id=766
    Open archive

  • Title: | Maailmankirjat
    Descriptive info: Kaisa Suvanto:.. VOIKO TÄTÄ RUUMISTA RAKASTAA ?.. Queer-näkökulmia ja ruumiinkuvan tarkastelua Stephanie Meyerin teoksesta.. Stephanie Meyersin romaanista.. The Host,.. 2009) löytyy monia queer-tutkimuksellisesti kiinnostavia piirteitä.. Romaani käsittelee toiseutta ja rakkautta sekä sen tematiikka pyörii kaksijakoisen ’ruumis ja sielu’ -ajattelumallin ympärillä.. Länsimaisessa filosofiassa on perinteisesti ylistetty mieltä ja järkeä ja halveksittu ruumista.. Romaani ottaa hienopiirteisesti kantaa tähän ruumiillisuuden halveksimiseen sekä samalla loiventaa tiukkaa heteronormatiiviseen järjestykseen perustuvaa erilaisten vartaloiden kategorisointia.. kertoo Vaeltajasta, sielusta, joka on tullut maapallolle ja laitettu ihmisen, Melanien, ruumiiseen.. Näin ruumiin ja sielun vastakkainasettelu on läsnä romaanissa jo heti ensimmäisiltä sivuilta alkaen.. Sielut on avaruudesta tullut loiskansa, joka valloittavat planeettoja ottamalla haltuun niiden asukkaiden ruumiit.. Asettuessaan isäntäruumiiseensa, sielu tukahduttaa entisen olennon tajunnan.. Vaeltaja kohtaa kuitenkin yllättäviä esteitä kun Melanie ei hiivu hänen mielestään.. Pelkän sielun sijasta yhdessä ruumiissa asuu kaksi ajattelevaa olentoa, Melanie ja Vaeltaja.. Yhteiselon myötä Vaeltaja oppii ymmärtämään ihmisiä ja alkaa tukea heitä, hylkäämättä kuitenkaan omaa kansaansa.. Ruumiin ja mielen valtataistelua.. Romaanissa ruumis ja mieli ovat alituisessa tarkkailussa, tutkinnan kohteena.. Mieli ja järki, ajattelu, on kautta länsimaisen historian ollut ruumista arvostetumpi, mutta myös poikkeavia mielipiteitä löytyy.. Filosofi Juha Varto on yksi ruumiin ja somaattisuuden puolustajista.. Hän on luonut termin.. pääistyminen.. , jolla hän kuvaa ohentunutta, järjen varaan luotua maailmasuhdetta, josta puuttuu ruumiillisuuden tuoma täysi kosketus elämään.. Filosofit antiikin Kreikasta lähtien ovat yrittäneet etääntyä ruumiistaan ja konkreettisesta maailmasta ja päästä järkensä avulla maailman ulkopuolisiksi tarkkailijoiksi.. Varto huomauttaa, ettei ihminen koskaan pääse maailman ulkopuolelle vaan on aina osa sitä.. Hänen mukaansa ensin tulee kehollisuus ja lihallisuus, vasta sitten pää ja haaveet.. (Varto 2001, 64–67.. Myös Karen Hanson on ottanut kantaa somaattisuuteen esseessään.. Dressing down, dressing up: The philosophic fear of fashion.. (1990), jossa hän käsittelee muotia ja siihen liittyvää halveksuntaa.. Muoti on leimattu pinnalliseksi ja turhanpäiväiseksi samaan aikaan kuin esimerkiksi ruoka-annoksen estetiikasta on lupa nauttia ja keskustella joutumatta naurunalaiseksi.. Karenin mukaan muodin halveksunta liittyy ruumiillisuuden halveksuntaan.. Vaatteet ovat ”mielen päällyksen päällysteet”, jotain vielä turhempaa ja pinnallisempaa kuin pelkkä mielen päällys, vartalo.. (Hanson 1990, 60–61.. ) Lisäksi muoti ja vaatteet ovat todiste ruumiillisuudestamme, joka taas muistuttaa ihmisen kuolevaisuudesta.. Myös muoti itsessään syntyy ja kuolee, muuttuu, nopeasti.. Muoti leimataan pinnalliseksi, jotta voidaan välttyä ajattelemasta ruumiin kuolevaisuutta.. Karen toteaa, että filosofit, vaikkakin haluaisivat, eivät ole ainoastaan ajattelevia henkiä vaan myös heillä on ruumis ja maalliset tarpeet.. (Hanson 1990, 65–66.. Nopeaa vaihtuvuutta, hetkellisyyttä ja ohimenevyyttä on pidetty populaarikulttuurin teoksia leimaavina negatiivisina piirteinä.. Korkeakulttuurin tavoitteena on ollut säilyvyys, ajattomuus.. Richard Shusterman on kritisoinut tätä arvottavaa kahtiajakoa.. Hän kyseenalaistaa oletuksen siitä, ettei hetkellinen taideteos voisi olla yhtä arvokas ja tuoda yhtä vahvan esteettisen kokemuksen kuin läpi vuosisatojen säilynyt teos.. (Shusterman 1995, 105–106.. ) Shustermanin huomio populaarikulttuurista liittyy mielestäni hyvinkin vahvasti ruumis – mieli jaotteluun.. Ruumis, hetkellisenä pidetty sielun asumus, haudataan kuoleman jälkeen maahan, kun taas sielun ja mielen ajatellaan kaikissa suurimmissa uskonnoissa jatkavan olemassaoloaan.. Kuitenkaan ruumiin arvo, jatkoi sielu kuoleman jälkeen olemassaoloaan tai ei, ei riipu sen elämän pituudesta.. Täysi, nautinnollinen elämä maan päällä vaatii ruumiin ja sen arvostamista, mihin pääistynyt maailmasuhde ei yllä.. Meyerin.. tuo tämän ilmi kertomalla tarinan Vaeltaja-nimisestä sielusta, joka löytää kotinsa Maasta, ihmisten keskeltä.. Ihmisillä on muihin Vaeltajan kokemiin isäntäruumiisiin nähden hyvin lyhyt elinikä, mutta sitäkin tunteikkaampi, aistikkaampi ja täydempi.. Älyn ja hengen arvostamisella ruumiillisuuden yläpuolelle on vahvat siteen patriarkaaliseen ajatteluun.. Sukupuolidikotomioissa nainen tai feminiininen vastaa aina alempaa, vähempiarvoista.. Tällaisia vastakohtapareja ovat esimerkiksi ’tunteet ja järki’, ’heikko ja voimakas’ tai ’luonto ja kulttuuri’, joista nainen vastaa ensimmäistä ja mies jälkimmäistä.. Myös ’ruumis ja mieli’ on läpi historian vaikuttanut yleinen ja vahva dikotomia, jossa nainen vastaa ruumista, vartaloa, alempiarvoista mieleen nähden.. Naisia on pidetty olentoina, jotka ovat vahvasti sidoksissa ruumiiseensa ja niiden halujen ja viettien armoilla.. Tämän ajattelumallin mukaan naiset eivät voi päästä maallisten halujensa ylitse eivätkä miesten tavoin yllä rationaaliseen ajatteluun.. Sen lisäksi, että naisen olemus ja olemassaolo on typistetty hänen vartaloonsa, on hänen vartalonsa ollut katseen kohteena.. Sanna Lehtosen tuoreessa väitöskirjassa käsitellään naisen näkyvyyttä ja näkymättömyyttä suhteessa valtaan.. Lehtonen tuo esille, että naisen näkymättömyys voi olla myös vallan positio, sillä näkymätön välttyy määritteleviltä katseilta ja voi itse olla katseen subjekti.. (Lehtonen 2010, 173–174.. ) Myös Vaeltajalle näkymättömyys on jossain määrin valtaa.. Vaelin näkymättömyys on konkreettista.. Hänen oma, hopeanhohtoista tuhatjalkaista muistuttava ruumiinsa on täysin piilossa Melanien sisällä, lukuun ottamatta Melanien silmissä olevaa himmeää hopeista hohdetta.. Ollessaan piilossa Melanien ruumiissa hänelle annetaan mahdollisuus ja häneen suhteudutaan suopeammin kuin jos hän olisi omana itsenään ihmisten edessä.. Hansonin mielestä muoti leimataan pinnalliseksi myös pelosta joutua katseen objektiksi.. Kun asut ovat huomion kohteena, tulee niiden sisällä oleva vartalo, ja sitä kautta myös ihminen, aina nähdyksi.. Objektin osaa on pelätty ja halveksittu, mutta Hanson huomauttaa, että ihminen on aina myös nähty, ei pelkkä näkijä.. Objektiksi joutumisen pelolla on vankat siteet feminismiin, jossa katsetta on problematisoitu sen patriarkaalisen, fetisoivan luonteen takia.. (Hanson 1990, 70.. Lehtonen käsittelee väitöskirjassaan myös miehistä katsetta (Lehtonen 2010, 174).. Naista on aina pidetty miehisen katseen kohteena, seksuaalistettuna objektina, taiteen materiaalina ja symbolina.. Naisen vartalo on ollut mystinen Toinen, jota on maalattu, ylistetty ja kirottu.. On ajateltu, että nainen on seksuaalisuutensa, vartalonsa ja sen tarpeiden vanki; nainen menee viettiensä mukaan, eikä hänellä ole itsehillintää.. Meyerin romaanissa vartalo on esitetty viettien ja halujen ohjaamana, mutta tämä ei rajoitu vain naisen vartaloon; kyse on kaikenlaisista vartaloista.. Kaikkien olentojen sielu ja mieli ovat jossain määrin alisteisia vartaloonsa nähden.. Vartalo ja mieli toimivat yhtenä pakettina, mutta vartalon kokema rakkaus menee mielen järkeilyn ylitse.. Meyerin romaanissa ruumis, keho, saa arvonpalautuksen.. Ruumis eri aisteineen on tärkeä jokapäiväisen elämisen kannalta, mutta myös vahva olento itsessään.. Rakkaus jättää jälkensä ruumiiseen, tai pikemminkin rakkaus ja intohimo kuvataan syntyvän, syttyvän ja elävän ruumiin avulla ja sen kautta.. Vaikka romaanissa ruumis vaihtaa omistajaa, ruumiin halut ja intohimot, kuten myös vahva sisarusrakkaus, pysyvät samana kohdettaan vaihtamatta.. Melanien poikaystävään Jarediin kohdistuvan intohimon lisäksi Vael alkaa rakastaa Melanien pikkuveljeä, Jamieta, kuin omaansa.. Vaelin tuntema rakkaus Jamieta kohtaan on vahva ja säilyy, vaikka Vael romaanin lopussa siirretään Melanien ruumiista toiseen ruumiiseen.. Romaanissa ’rruumis ja mieli’ – dikotomia on vahva, mutta sitä muokataan uudella tavalla.. Somaattisuus saa sille kuuluvan arvon, ja vartalosta tulee tasavertainen peluri mielen rinnalle.. Ruumis on edelleen kuoleva, mutta sitä arvostetaan ainutkertaisena ja -laatuisena olentona ja elämyksenä.. Toisaalta teos puhuu synkkää kieltä ruumiista muokattavana materiaalina.. Vaelin suhde vartaloonsa, Melanien vartaloon, on ristiriitainen ja häkellyttävä.. Vael pitää vartalostaan ja arvostaa sitä, kunnioittaa sen koskemattomuutta Melanien tähden.. Toisaalta taas Vael käyttää ruumistaan hyväkseen tilanteissa, joissa tarkoitus pyhittää keinot.. Tämä on ymmärrettävää Vaelin historian tuntien.. Vaeltaja on kokenut monia eri ruumiita, ja siinä mielessä yksi ruumis ole hänelle ainutkertainen tapaus.. Vartalo on Vaelille objekti, jota voi kommentoida ja muokata omien päämäärien mukaan.. Vartalo on väline, jonka avulla ja kustannuksella saavutetaan tavoite.. Tämä tulee ilmi esimerkiksi kohdasta, jossa Vael lähtee varastamaan lääkkeitä sairaalasta sairaana olevan Jamien pelastamiseksi.. Ollakseen uskottavan oloinen ja hoidon tarpeessa olevan näköinen, Vael pyytää Jaredia lyömään häntä.. Vieras,.. 507–508.. Kysymykseksi jääkin, ottaako romaani kantaa nykyaikaiseen ruumiinkuvaan, jossa vartaloa pidetään muokattavana materiaalina.. Vartaloa muokataan sekä kuntoilemalla ja tekemällä lihasharjoitteita että kauneusleikkauksilla.. Viime vuosina mediassa on ollut merkkejä siitä, että  ...   mitä sinä sanot.. Kysymys ei ole siitä, miltä sinä tuossa ruumiissa näytät, vaan siitä, mitä sinä tuossa ruumiissa teet.. Sinä itse olet kaunis.. Ian ei katso Vaelia ”miehisen katseen” läpi ja näe Vaelia vain kauniina objektin.. Hän näkee Vaelin tasavertaisena yksilönä, jossa Vaelin olemus ja luonne sekoittuvat fyysiseen ja muodostavat sisäisesti ja ulkoisesti kauniin kokonaisuuden, olennon.. Ianille Vaelin mieli ja luonne on tämän asuttamaa ruumista tärkeämpi.. Tämä ei kuitenkaan ole ruumiin alentamista mielen alapuolella vaan sen ymmärtämistä ja hyväksymistä, että vaikka lainavartalo on Vaelin elinehto, ei Melanien vartalo ole osa alkuperäistä Vaelia.. Romaanin lopussa selviää, että Vaelin asuttamien isäntäruumiiden lisäksi Ian pitää myös Vaelin omaa hopeanhohtoista ruumista kauniina.. on yllättävä ja karu näkökulma äitiyteen.. Äitiys on uhrautumista sanan kohtalokkaimmassa merkityksessä, jonkinlaista marttyyriutta uuden sukupolven vuoksi.. ”Vain harva meistä on… äiti.. Tai ei äiti.. Siksi meitä sanotaan, mutta se tarkoittaa pelkästään kykyä äitiyteen…” Vakavoiduin taas ajatellessani sitä.. Äitejä ei ollut, siis eläviä äitejä, vain muistoja heistä.. […].. ”Äidit… jakautuvat.. Jokaisesta… solusta, siksi te kai niitä sanoisitte vaikka meidän rakenteemme ei olekaan samanlainen kuin teidän, jokaisesta solusta tulee uusi sielu.. Jokaisessa uudessa sielussa säilyy hiven äidin muistia, osa hänestä.. ” (Vieras, 396.. Äitiys ei ole Vaeltajalle helppo tai iloinen asia vaan se saa hänet hiljaiseksi.. Vaelista onkin selvästi aistittavissa vastustusta äitiyttä kohtaan, vaikka sitä ei suoraan kirjassa sanota.. Vael on verrattavissa oman yhteiskuntamme naiseen, joka ei halua lapsia.. Lisääntymistä on pidetty naisen luonnollisena aisana, hänen ”elämäntehtävänään”, ja tuo ajatus elää yhä sitkeästi.. Yhteiskunta painostaa hankkimaan jälkipolvea, varsinkin heteroparisuhteessa eläviä naisia.. Naista, joka kieltäytyy reproduktiivisesta seksistä, voi pitää Toisena, heteronormatiivisen parisuhdekäsityksen poikkeusyksilönä.. Charpentierin tutkimuksesta selviää, että reproduktiivisuus on yksi heterosuhteen ”laillistava” elementti.. Heteropari voi saada lapsia ja on sen takia luonnollinen, oikea pari verrattuna homo- tai lesbopariin.. Heteroseksi nähdään nimenomaan reproduktiivisena; sen tarkoitus on tuottaa jälkeläisiä.. (Charpentier 2001, 56.. synnyttämisestä annetaan hyvinkin raaka kuva.. Tapahtuma on Vaelin sanoin ”piinallista” ja ”tuskallista” (Vieras, 397).. Myös todellisuudessa synnytys on rankka prosessi.. Naisen vartalossa tapahtuu monia mullistavia muutoksia uuden elämän luomisen mahdollistumiseksi.. Jo pelkästään kuukautiskierto aiheuttaa mullistuksia naisvartalossa.. (Beauvoir 2000, 30–32.. 1960-luvulla vaikuttaneella radikaalifeministillä Shulamith Firestonella on kiinnostava näkökulma äitiyteen ja lisääntymiseen.. Firestonen mukaan patriarkaatti perustuu biologiaan, sillä etenkin ennen ehkäisypillereiden tuloa naiset olivat biologiansa ja fysiikkansa armoilla.. Naisilla ja miehillä on suuret erot elämän uudelleen tuottamisessa, ja nämä erot ovat olleet osasyynä naisten huonoon asemaan.. Firestonen mielestä naisten aseman helpottamiseksi pitäisi kehittää keinotekoinen lisääntyminen, joka ei kuormittaisi sen enempää miestä kuin naistakaan.. Hänen mielestään ihmisten muuttaessa luontoa.. luonnollinen.. ei enää ole inhimillinen arvo, joten myös luonnollisesta synnytyksestä voisi luopua.. (Firestone 1970, 16–19.. Firestonen mukaan naiset ovat joutuneet uhraamaan osan subjektiviteetistaan lisääntymisen ja jälkeläisten takia, mutta.. tämä viedään vielä pidemmälle.. Sielun lisääntyminen merkitsee sielun itsensä kuolemaa, vaikkakin hänen muistonsa ja osa häntä säilyvät hänen lapsissaan.. Romaanista on myös aavistettavissa, että äitiys on jonkinlainen tabu sielujen parissa.. Vael ei puhu äitiydestä mielellään, ja jopa eräs aggressiivisen oloinen sielu kokee menneensä liian pitkälle ehdottaessaan Vaelille äitiyttä yhtenä vaihtoehtona (Vieras, 77.. Vaikka Meyerin romaani toimii pitkälti perinteisen romanttisen ihmissuhdekuvion mukaan, sen konservatiivinen ja naista kategorisoiva puoli myös asetetaan kyseenalaistavaan valoon.. Firestonen mukaan romantiikka on osa patriarkaalista naisen alistamista.. Hän näkee romantiikan kulttuurisena apuvälineenä, jolla miehet estävät naisia tajuamasta heidän huonoa asemaansa.. (Firestone 1970, 139–144.. ) Romanttiseen kuvioon kuuluu naisen heikkous ja passiivisuus hänen rakastettunsa, vahvan ja aktiivisen miehen edessä.. Tämä on nähtävissä monista prinsessasaduista kuin myös romanttisista.. Harlekiini.. -kirjoista.. tätä romanttista sävyä ristivalotetaan kohdassa, jossa Ian ja Jared kiistelevät Vaelista.. ”Kyllä minä pystyn kantamaan hänet”, sanoi Jared lopulta hiljaisella äänellä.. ”Pystytkö?” Ian kysyi haastavasti.. Hän työnsi minut kauemmaksi vartalostaan.. Tarjosi minua.. (Vieras, 430.. Miesten sanojen takaa välittyvä kireys koskee sitä, kumpi saa kantaa loukkaantunutta Vaelia ja kumman huoneessa Vaelin tulisi nukkua.. Jaredin halu koskee ainoastaan Vaelin vartaloa ja sen sisällä olevaa Melanieta, kun taas Ian haluaa Vaelin, joka tosin sattuu olemaan Melanien ruumissa.. Miehet tuntuvat unohtavan Vaelin läsnäolon, jonka myös Vael huomaa.. ”’Ai niin’, hän keskeytti aivan kuin olisi juuri muistanut minut… kuin painaisin niin mitättömän vähän, että hän oli unohtanut minun olevan mukana.. (Vieras, 432.. ) Miesten keskustelu jatkuu vielä, kun Vael on saatu kannettua Ianin huoneeseen.. Miehet jäävät oven toiselle puolelle, ja Vael kuulee koko keskustelun, jossa hänestä riidellään.. Asetelma on perinteisen romanttinen: kaksi miestä riitelee siitä, kumpi saa omistaa Vaelin, heikon tytön, jonka mielipidettä ei kysellä.. Kyseessä on Vaelin koskemattomuus, jota kummatkin miehet yrittävät suojella, toisiltaan.. Koko kohtaus näyttäytyy ristiriitaisessa valossa, sillä kuten lukija jo tässä vaiheessa tietää, loukkaantumisen heikentämä Vael on hyvinkin aktiivinen, rohkea ja vahva yksilö, toisin kuin se asema, johon miesten välinen selkkaus hänet laittaa.. Vaelin ilmestyminen ihmisyhteisöön laittaa ihmiset näkemään itsestäänselvyytenä pitämänsä asiat toisessa valossa.. Perinteiset dikotomiat saavat uuden merkityksen, ja ruumiin sekä ihmisen arvo psyko-fyysis-sosiaalisena kokonaisuutena kasvaa.. Kaiken kaikkiaan.. nostaa esiin toisenlaisia näkökulmia sukupuoleen ja rakkauteen.. Romaani herättelee lukijat ajattelemaan sukupuolijärjestelmän rajoja, normeja ja niiden oikeutusta päähenkilön kautta, joka on avaruusolento, auttamattomasti Toinen.. Viitteet:.. Fight Club on Jari Sarasvuon lanseeraama kunto-ohjelma.. Fight Clubin osallistujat treenaavat ja valmentautuvat ammattilaisten ohjauksessa 5-6 aamuna viikossa.. Osallistujien etenemistä tuetaan ja seurataan noin kuuden (6) kuukauden ajan.. Perimmäinen idea on tappaa kroonistunut stressi.. Jos osallistuja ei pääse omiin tavoitteisiinsa, hän maksaa osallistumisestaan tuplahinnan.. Lehdistötiedotteessaan Sarasvuo on todennut: ”Tällaisena aikana tarvitaan energisiä ja hyvävointisia ihmisiä, jotka kestävät synkkien aikojen rääkkiä, vastoinkäymisiä ja turhautumista.. Fight Clubin jäsenet onnistuvat elämässään useammin ja isommin.. ”.. Queer-tutkimus tarkastelee seksuaalisuutta ja sukupuolta kriittisesti.. Tutkimus keskittyy vahvasti seksuaalisuuden ja sukupuolen ei-normatiivisiin muotoihin sekä niiden asemaan ja vastaanottoon heteronormatiivisessa yhteiskunnassa.. Queer-tutkimus pyrkii hahmottamaan ja dekonstruoimaan seksuaalisia normeja tuottavia representaatioita, diskursseja ja ideologioita.. Keskeisenä ajatuksena on Butlerin oivallus siitä, että seksuaalisuus ja sukupuoli ovat sosiaalisesti konstruoituja.. Termin queer-tutkimus suomenkielinen vastine on pervotutkimus.. Sukupuolen performatiivisuus on Judith Butlerin ajatus, jonka hän esittää ensimmäisen kerran teoksessaan Hankala sukupuoli.. Feminismi ja identiteetin kumous (2006).. Hänen mukaansa sukupuoli suoritetaan toistamalla tiettyyn sukupuoleen liittyvän sääntöjärjestelmän mukaisia tuttuja eleitä.. Sukupuolen performatiivisuuden takana ei ole ”oikeaa” sukupuolta vaan sukupuoli on kokonaisuudessaan tekemistä.. Anttila, Anna (2009).. Leikin asia.. Väitöskirja.. Helsinki: Yliopistopaino.. Beauvoir, Simone de (2000).. Toinen sukupuoli.. Lyhentäen suom.. Annikki Suni.. Le deuxième sexe,.. 1949) Jyväskylä: Gummerus kirjapaino.. Butler, Judith (2006).. Hankala.. sukupuoli: Feminismi ja identiteetin kumous.. Suom.. Pulkkinen, Tuija Rossi, Leena-Maija.. Gender Trouble: Feminism and the Subversion of Identity.. , 1990) Helsinki: Gaudeamus.. Charpentier, Sari (2001).. Sukupuoliusko.. Valta, sukupuoli ja pyh avioliitto lesbo- ja homoliittokeskestelussa.. Nykykulttuurintutkimuskeskuksen julkaisuja.. Jyväskylä: Yliopistopaino.. Firestone, Shulamith (1970).. The Dialectic of Sex: The Case for Feminist Revolution.. London: Morrow.. Hanson, Karen (1990).. Teoksessa.. Korsmeyer (toim.. ) (1998).. Aesthetics: The Big.. Questions.. Blackwell Publishers: Oxford, 59-72.. Lehtonen, Sanna (2010).. Invisible girls and old young women: fantastic bodily transformations and gender in children’s fantasy novels by Diana Wynne Jones and Susan Price.. Väitöskirja, Jyväskylä: Yliopistopaino.. Leinonen, Eeva-Kaisa ja Helga (2007).. Transvestisuus.. Teoksessa Mustola, Kati Pakkanen Johanna (toim.. Sateenkaari-Suomi.. Seksuaali ja sukupuolivähemmistöjen historiaa.. Helsinki: Like, 75–85.. Shusterman, Richard (1995).. Taide, elämä ja estetiikka.. Vesa Mujunen.. Pragmatist Aestthics.. , 1992) Helsinki: Gaudeamus.. Suhonen, Malla (2007).. Transsukupuolisuuden näkymätön historia.. Helsinki: Like, 53–65.. Varto, Juha (2001).. Kauneuden taito.. Estetiikkaa taidekasvattajille.. Tampere: Tampere University Press..

    Original link path: /?page_id=769
    Open archive

  • Title: | Maailmankirjat
    Descriptive info: SUKUPUOLI JA MUODONMUUTOKSET.. Johanna Siitonen.. Analyysiä Stephanie Meyerin romaanista.. (The Host, suom.. Pirkko Biström).. Meyerin kirjan päähenkilö.. Vaeltaja.. (Vael) on kuin malliesimerkki naisellisuudesta.. Sielujen lajille tuntuu olevan ominaisia ne piirteet, jotka yleensä liitetään feminiinisyyteen: herkkyys, lempeys, sosiaalisuus, empatia, altruismi ja väkivallattomuus.. Sari Näreen artikkelissa.. Sankareita, onko heitä?.. tuodaan ilmi tyttöjen ja poikien suhtautuminen.. ja käsitykset sukupuolista.. Sen perusteella omaksumme käsitykset sukupuolten eroista samalla kun vanhenemme (.. Letit liehumaan.. , 72).. Haastattelututkimuksen mukaan sekä tytöillä että pojilla tuntuu olevan varsin perinteiset näkemykset siitä mitä ominaisuuksia naisilla ja miehillä on.. Naiset ovat heikompia, tunteenomaisempia ja impulsiivisempia kuin miehet; miehet taas ovat energisiä, asiallisia ja hillitsevät itsensä (.. , 76).. Pojilla perinteiset käsitykset olivat vahvempia kuin tytöillä (.. , 78).. Vieraassa päähenkilö Vael toimii kuten perinteinen naiskäsityksen mukaan naisen oletetaan toimivan: hän auttaa, opastaa ja hoitaa.. Kirjan loppupuolella hän opettaa ihmisille kuinka sielun voi poistaa ihmisruumiista.. Samalla hän ottaa vastuun myös niistä ihmisistä, joiden ruumiista sielu on poistettu: ”Nyt kosketin niitä kevyesti ja taputtelin niiltä syrjään pehmeät ruskeat hiukset, joita juovittivat valkoiset suortuvat.. ” (.. Vieras,.. 626).. Vael istuu tuntikausia valittamatta vuoteen vieressä yrittäen saada ruumista heräämään takaisin ihmisyyteensä, vaikka periaatteessa se tehtävä ei enää hänelle kuuluisikaan (.. 626-627).. Vael on kaikin tavoin lempeä, hän kammoksuu väkivaltaa ja yrittää saada kaikki elämään sovussa keskenään.. Kun hän irrottaa toista sielua ihmisruumiistaa, hänet valtaa äidillinen rakkaus tätä kohtaan: ”Kun etsijä oli tässä muodossa, en voinut vihata häntä.. Minut valtasi hetkeksi melkein äidillinen rakkaus.. ” (Vieras, 609).. Vieraassa kuvataan myös vastenmielistä naista.. Hänet nähdään etsijän ihmisruumiissa:.. Lacey oli aivan yhtä äänekäs kuin etsijä, ja ruikutti lakkaamatta.. [.. Lacey tuhahti.. ”Olet tainnut aivopestä hänet?” Oho, tuo on pahempi kuin se ensimmäinen.. Niin, minä myönsin.. 613-614.. Jopa Laceyn nauru on raastavaa (.. 614).. Eli nainen, joka sanoo mielipiteensä suoraan ja kiertelemättä, on liikaa äänessä ja joka ei käyttäydy hillitysti ja sulokkaasti, on vastenmielinen.. Silti etsijä hyväksytään helpommin joukkoon kuin mitä Vael on hyväksytty, koska hän kuitenkin on ihminen.. Onko Vael kuvaus naisesta joka yrittää lunastaa paikkansa yhteiskunnassa käyttäytymällä perinteisten käsitysten mukaan? Onko Vieraassa luettavissa kritiikkiä perinteistä naiskuvaa vastaan, vai voiko kritiikin jopa kääntää käänteiseksi ajattelemalla, että nykyään perinteinen naiskuva katsotaan negatiiviseksi ja nykyään naisen kuuluukin olla äänekäs ja itsekäs tullakseen huomioiduksi? Vael käyttäytyy kuin naisen on oletettu käyttäytyvän aikaisemmin, ja koska häntä ei tahdota hyväksyä joukkoon, hän siis käyttäytyy väärin? Ajan kuluessa melkein kaikki kuitenkin alkavat pitää hänestä juuri hänen luonteensa ja käyttäytymisensä takia, kun taas etsijä ihmisenä hyväksytään ensin, mutta silti hänestä ei oikeastaan pidetä.. Aivan kirjan loppupuolella Vael saa uuden ruumiin.. Peilistä näkyvät kasvotkin olivat pyöreänpuoleiset, eivät aivan soikeat.. Pienet.. ] Suuret harmaat silmät, joiden lempeän värin takaa erottui himmeästi sielun hopeanhohde [.. ] Vaaleanpunervat huulet, täyteläiset ja melkein pyöreät kuin vauvalla.. Niiden takana pienet, tasaiset valkoiset hampaat.. Leuassa hymykuoppa.. Ja kaikkialla, kaikkialla taipuisaa kultaista tukkaa, joka ympäröi kasvoja kirkkaana sädekehänä ja laskeutui [.. ] (.. 683-684.. Myös Vaelin uuden ruumiin ääni on naisellinen: ””Missä hän on?” hento korkea ääneni kysyi.. ] En ollut ikinä nähnyt puolustuskyvyttömämpää olentoa kuin tämä kuutamokasvoinen, aurinkohiuksinen lapsinainen.. ” (.. 684).. Tällä kuvauksella Vaelin uudesta ulkonäöstä on tietty yhdysside sellaisiin tyttökirjojen sankarittariin kuin L.. M.. Montgomeryn Anna ja jotkin Louisa M.. Alcott in tyttöhahmot.. Montgomery kuvaa Annaa näin: ”[.. ] että suuret silmät loistivat älyä ja vilkkautta, että suu oli ilmeikäs ja huulet kauniit, otsa leveä ja hyvinmuodostunut.. Annan nuo -ruusvuodet,.. 15).. Montgomery korostaa kuvauksessaan Annan älykkyyttä ja henkevyyttä, kun taas Meyer tuntuu korostavan hahmon herkkyyttä ja vaarattomuutta.. Montgomeryn aikana naiset eivät vielä olleet saavuttaneet monia sellaisia asioita, joita nykyään pidetään itsestäänselvyyksinä.. Haikailemmeko nykyään takaisin tosinaisellisuuteen, hentoon, herkkään ja avuttomaan olotilaan vastalauseena jo saavuttamallemme älylliselle vapaudelle ja hyväksynnälle?.. Myös Anna kuvataan kauniiksi, hänen huulensa ovat kauniit ja otsakin hyvinmuodostunut.. Myöhemmin hänestä kasvaa kaunis nainen, ankanpoikasesta tulee joutsen: ”Lapsi, josta hän oli oppinut pitämään, oli poissa ja paikalla seisoi pitkä viisitoistavuotias vakavasilmäinen tyttö, jolla oli mietteliäs otsa ja pää kauniisti pystyssä.. ” Annasta tulee myös hiljaisempi ajan myötä.. Kun hän lapsena oli jatkuvasti äänessä ja lörpötteli, vanhempana hän mieluummin istuu hiljaa omissa ajatuksissaan.. Annan nuoruusvuodet,.. 234-235.. Molemmissa kirjoissa siis kuvataan jonkinlaista ihannenaiseutta, herkkää, hiljaista, mietteliästä ja kaunista naista, joka myös käytökseltään vastaa tätä kuvaa vastakohtana äänekkäälle, itseään esiin tuovalle ja itsekkäälle naisellisuudelle.. Meyer tuntuu Vaelin hahmolla pyrkivän takaisin jonnekin, jonka olemme kenties jo menettäneet, tai ainakin haudanneet syvälle vuosien taakse.. Populäärikulttuurissa on jo pitkään korostettu itsellistä, usein kyynärpäätaktiikalla menestyvää naistyyppiä.. Vastaiskuna tälle Meyer luo Vaelin, herkän ja väkivallattoman, perinteisen naishahmon vanhojen tyttökirjojen vanavedessä – vaikkakaan ei ehkä aivan niiden hengessä.. Myös miehet Meyerin kirjassa tuntuvat sopivan perinteiseen käsitykseen miehen roolista.. Näreen artikkelissa lapset kuvaavat miespuolisen sankarin fyysisesti vahvaksi ja myös väkivaltaiseksi (.. Letit liehumaan,.. 73).. Myöhemmin samassa artikkelissa käy ilmi, että lapset  ...   kirjoittavat: ”Ihmisen identiteetti muodostuu vuorovaikutuksessa ulkomaailman kanssa.. ” Samassa artikkelissa kerrotaan,.. että identiteetin kehittyminen vaatii sekä ryhmän jäsenyyttä että tuntoa siitä, että on ainutlaatuinen yksilö.. (.. Letit liehumaan.. , 13.. Vaelin matka eri ruumiiden ja yhteisöjen kautta voidaan nähdä myös vertauskuvana ihmisen kasvulle yhteiskunnan jäseneksi.. Ensin Vael yrittää kieltää itsensä ja myös halunsa olla osa ihmisyhteisöä, mutta ajan kuluessa hän kasvaa yhä enemmän osaksi sitä.. Myös yhteisö hyväksyy hänet vähitellen samalla kun Vael alkaa hyväksyä itse itsensä.. Mutta lopullisesti Vael hyväksyy itsensä vasta kun yhteisö on hyväksynyt hänet täydellisesti ja päättänyt pelastaa hänet kuolemalta.. Vaelin viimeinen muodonmuutos, hänen muuttamisensa ihmisruumiista toiseen, on hänelle kaikkein vaikein.. Ensimmäistä kertaa hän huomaa tai tunnustaa muuttuneensa.. Minä en ollut entiselläni.. Tämä oli ensimmäinen uudelleensyntymäni saman lajin ruumiiseen.. Huomasin siirtymisen.. paljon vaikeammaksi kuin planeetan vaihdon, koska minulla oli jo valmiiksi niin paljon.. odotuksia ihmisenä olemisesta.. , 691.. Uusi ruumis on kaikin tavoin erilainen kuin aikaisempi, Melanielle kuulunut ruumis.. Melanien ruumis oli vahva, uusi ruumis on heikko.. Myös Melanien reaktiot olivat vahvoja, vahvan ihmisen reaktioita.. Uusi ruumis reagoi kuten nuori tyttö, menettää itsevarmuutensa ja punastelee kun niin tapahtuu.. 691-692.. Kirjassa siis osittain vihjataan siihen, että itseluottamus ja ujous liittyvät enemmän ruumiiseen kuin mieleen.. Vaik -.. ka Vaelin mieli on nyt vahvempi, hänen ruumiinsa heikkous saa jotkin hänen reaktioistaan vaikuttamaan heikommilta.. Vaelin uusi ulkonäkö vaikuttaa myös siihen miten häneen suhtaudutaan.. Melaniekin oli kaunis, mutta vahvalla tavalla.. Häntä saatettiin jopa pelätä.. Vaelin uusi ruumis on kaunis tavalla joka saa ihmiset vaistomaisesti pitämään siitä.. Jopa häneen aikaisemmin vihamielisesti suhtautuneet ihmiset alkoivat suhtautua häneen positiivisemmin.. 692.. Kirjassa siis tunnutaan viittavan myös siihen, että se miten ihmiset suhtautuvat toisiinsa johtuu hyvin paljon ulkonäöstä.. Lapsenomaiset piirteet herättävät suojeluhalun.. Kirjassa käännetäänkin tietyt odotukset ylösalalaisin: kun Vael kasvaa henkisesti omaksi itsekseen (aikuistuu), hän samalla muuttuu ulkoisesti takaisin lapseksi.. Yrittääkö Vieras.. jopa kertoa lukijalle, että vasta kun hyväksymme lapsen itsessämme voimme olla henkisesti aikuisia? Vasta kun opimme luottamaan toisiin kuten lapsi, voimme olla täysipainoisesti yhteisön jäseniä? Vai onko Vaelin todellinen olemus sama kuin lapsen, luottavainen, herkkä, suojeltava ja avuton?.. Vaelin muodonmuutos on osittain samankaltainen kuin Lehtosen väitöskirjassa käsitelty Sophien muodonmuutos: Sophie muuttuu nuoresta naisesta vanhaksi ja vanhasta takaisin nuoreksi.. Sophielle muutos on positiivinen koska samalla hän ymmärtää olevansa vahva.. (Lehtonen, 113.. ) Tietyllä tavalla myös Vaelin viimeisin muodonmuutos auttaa.. häntä olemaan vahvempi kuin ennen, koska sen tapahduttua hän oppii ymmärtämään mitä todella haluaa ja kuka hän oikeasti on ja haluaa olla.. Samoin kuin Sophie palaa omaksi fyysiseksi itsekseen, Vaeltajankin voi katsoa palaavan viimein omaksi itsekseen fyysisestikin.. Onhan hänen uusi ruumiinsa enemmän sopusoinnussa hänen mielensä.. kanssa kuin mitä Melanien ruumis koskaan oli.. Kirjan loppupuolella tapahtuu toinenkin fyysinen muodonmuutos.. Etsijäksi kutsuttu sielu irrotetaan isäntäruumiistaan.. Irrottaminen ei tapahdu väkivaltaisesti vaan lempeästi: ”Painoin sitä lempeästi, hieroin hellästi.. Sieluihin tehosi aina ystävällisyys.. Ei koskaan väkivalta.. ” ( Vieras, 609.. ) Mutta tämä muodonmuutos ei johda muuttumiseen.. Osoittautuu, että etsijän isäntäruumis Lacey ei ole juuri kummempi ihmisenä kuin mitä hän on ollut sielun asuttaessa hänen ruumistaan.. Päinvastoin tuntuu siltä että etsijä on ollut sellainen kuin hän on juuri siksi, että Lacey on vastenmielinen henkilö.. Kaikki muodonmuutokset eivät siis johda automaattisesti henkilön luonteen kasvuun.. Ero Laceyn ja Vaelin välillä tuntuu olevankin juuri siinä, miten yhteisö suhtautuu heihin.. Vael on joutunut taistelemaan paikastaan yhteisössä, kasvamaan yhdeksi sen jäseneksi.. Lacey vain herää olemaan se joka hän on aina ollut, ilman kasvuprosessia joka olisi kehittänyt häntä.. Lacey hyväksytään vain siksi että hän on ihminen, ei persoonansa vuoksi.. Vael taas hyväksytään siksi että hän on mieleltään se mikä hän on, eikä automaattisesti hänen fyysisen olemuksensa takia.. Vaikuttaa myös siltä, että muuttuminen henkisesti vaatii vaikeuksia ja joskus väkivaltaisuuttakin, ja ettei etsijän lempeä muodonmuutos takaisin ihmiseksi ole riittävä saadakseen hänet oppimaan muutoksesta jotakin.. Yhteenveto.. Sukupuolikäsitykset Vieraassa vaikuttavat noudattavan usein hyvinkin perinteisiä linjoja.. Vaikka erilaisiakin näkökantoja löytyy, kirjassa korostetaan perinteisen naiskäsityksen positiivisuutta, jopa asetetaan se vastakkain aggressiivisemman, itsellisemmän naiskäsityksen kanssa.. Toisaalta kirjassa korostetaan muutenkin väkivallattomuutta, myös miesten tapa ratkoa välinsä väkivallan avulla nähdään negatiivisena.. Kirjan edetessä koko ihmisyhteisössä tapahtuu muodonmuutos samalla kun Vael muuttuu.. Ihmiset alkavat luottaa Vaeliin ja hänen kauttaan ja avullaan he alkavat myös nähdä muut sielut positiivisemmin.. Sieluja ei enää nähdä vain loisina vaan tuntevina olentoina, jotka voivat olla hyvinkin samanlaisia kuin ihmiset.. Näin muodonmuutos.. nousee koskettamaan muitakin kuin vain Vaelia ja sieluja.. Vieras näyttää kuvan ihmisistä ja yhteiskunnasta.. Kuvan, joka kertoo perinteisistä arvoista mutta sallii myös muutoksen ja kehityksen, jopa kannustaa siihen.. Lehtonen, Sanna.. (2010):.. Invisible girls and old young women: Fantastic bodily trans -.. formations and gender in children s fantasy novels by Diana Wynne Jones and Susan.. Price.. Lähteenmaa, Jaana Näre, Sari.. (toim.. ) (1992):.. Tyttökulttuuri murroksessa.. Tietolipas 124.. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki.. Montgomery, L.. M.. (1968): Annan nuoruusvuodet.. Hilja Vesala.. WSOY, Helsinki..

    Original link path: /?page_id=773
    Open archive

  • Title: | Maailmankirjat
    Descriptive info: Tiia Puputti:.. KUOLEMA.. Ruohometsän kansa.. –teoksessa.. Tarkastelen seuraavassa kuolema-teemaa kulttuurisena ilmiönä.. Analysoin Richard Adamsin.. Watership Down -.. teoksessa kuvattujen yhteisöjen tapoja suhtautua kuolemaan ja käsitellä sitä kulttuurin keinoin.. Lisäksi tarkastelen kuoleman ja kulttuurin suhdetta siitä näkökulmasta, kuinka kuoleman tiedostamisen välttäminen vaikuttaa yhteisön asukkaisiin ja näiden luomaan kulttuuriin.. Tekemäni havainnot pohjautuvat erityisesti sosiaalihistorioitsija Philippe Ariès’n näkemyksiin kuolemaan suhtautumisen tavoista länsimaisessa kulttuurissa.. Hyödynnän seuraavassa käsitystä kuolemasta kulttuurin generaattorina.. Tämän käsityksen mukaan yksilön kyky tiedostaa elämän rajallisuus on kulttuurisesti merkittävä voimavara, sillä se saa aikaan tarpeen luoda jotain pysyvää, joka jatkaa olemassaoloaan sen jälkeen, kun yksilö itse on väistämättä joutunut kohtaamaan oman rajallisuutensa (Assmann 2005, 8–9).. Kulttuuria voikin näin ollen luonnehtia kokoelmaksi kollektiivista kuolemattomuutta.. Toisin sanoen, vaikka yksilön pyrkimys kohti kuolemattomuutta sinänsä on tuhoon tuomittu yritys, viikatemiehen huiputtaminen on välillisesti mahdollista, jos yksilö luovuttaa jotain omasta itsestään kulttuurisen muistin eteenpäin kuljetettavaksi.. Kuoleman sisältyminen teoksen rakenteeseen.. Richard Adams pyrki kuvaamaan tarinansa kaniineja niin realistisesti kuin mahdollista.. Hän tutustui R.. Lockleyn.. The Private Life of the Rabbit.. -teokseen, joka on luonnontieteellinen tutkimus villikaniinien elämästä.. Luonnossa kaniineilla on lukuisia vihollisia, joten ne elävät jatkuvasti vaarojen keskellä.. Watership Downin.. realistisesti kuvattujen kaniinien laita on tietenkin samoin.. Vaikka kuolema ei siis olekaan teoksessa mitenkään korosteisesti esillä, tarinan kaniinit elävät alituisessa kuolemanvaarassa ihan vain sen vuoksi, että ne nimenomaan ovat realistisesti kuvattuja villikaniineja.. Näin ollen kuolema on siis osa tarinaa jo oletusarvoisesti.. Se on jatkuvasti läsnä mahdollisuutena, jonka olemassaolo on itsestäänselvyys.. Sen lisäksi että kuolema on jatkuvasti olemassa mahdollisuutena, se myös reaalistuu teoksessa useita kertoja: välillä kuolemanuhasta selvitään säikähdyksellä, mutta myös varsinaisia kuolemantapauksia esiintyy (ks.. luku 3.. 2).. Hiukan kärjistäen voidaankin sanoa, että koko teos oikeastaan jäsentyy kuoleman kautta: se saa alkunsa kuolemasta – tarkemmin sanottuna kuolemasta kertovasta näystä – ja myös päättyy siihen.. Kuolema reaalistuu jo heti teoksen ensimmäisillä sivuilla, kun Fiver näkee kaniinien kotiyhdyskunnan, Sandlefordin yhdyskunnan, tuhosta varoittavan näyn.. Fiverin ennusnäky onkin itse asiassa tarinan liikkeelle paneva voima – ilman sitä koko seikkailua ei olisi voinut tapahtua.. Kuolemaan siis liittyy sekä alkamisen että loppumisen merkityksiä, ja se toimiikin tarinassa vahvasti luonnon kiertokulun symbolina: Sandlefordin vanha, tappelunhaluisen owslan ja dementoituneen ylikaniinin johtama yhdyskunta on jo aikansa elänyt, ja sen tuhoutuminen luo mahdollisuuden uuden kylän perustamiselle.. Myöskään epilogissa kuvattu Hazelin kuolema ei näyttäydy totaalisen lopun vertauskuvana, sillä Hazel pääsee kuoltuaan osaksi kaniinien myyttisen sankarin El-ahrairahin owslaa.. Toisaalta elämä jatkuu myös Hazelin jälkeen kukoistamaan jäävässä kylässä.. Kuolema ja näennäiskuolema.. Watership Down.. sisältää varsinaisten kuolemantapausten lisäksi tilanteita, joissa yhteisön näkökulmasta katsottuna vaikuttaa siltä, kuin joku sen jäsenistä olisi kuollut.. Siinä missä varsinaiset kuolemantapaukset koskevat lähes aina muita kuin tarinan protagonisteja – poikkeuksena on ainoastaan johtajakaniini Hazelin epilogissa kuvattu levollinen ja luonnollinen kuolema – nämä ”näennäiskuolemat” koskevat nimenomaan juuri tarinan kaikkein keskeisimpiä hahmoja.. Olennaisinta niissä on se, että yhteisön jäsenet erheellisesti tapahtumia tulkittuaan todella hetken aikaa pitävät yhtä jäsenistään kuolleena ja reagoivat sen mukaisesti.. Esimerkkinä tällaisesta tapauksesta voidaan mainita vaikkapa kohtaus, jossa muut kaniinit luulevat Hazelin tulleen ammutuksi.. , jatkossa käytössä lyhenne WD, 231–232.. Tapaus sijoittuu tarinan puoliväliin.. Kaniiniprotagonistit ovat jo saapuneet Watership-vuorelle ja perustaneet uuden yhdyskunnan vain huomatakseen, ettei joukossa ole ainuttakaan naarasta.. Johtajakaniini Hazel lähtee seikkailemaan läheisen maatilan, Nuthangerin talon, pihapiiriin tarkoituksenaan houkutella siellä asuvat kesykaniininaaraat mukaansa.. El-ahrairahin hengessä toteutettu seikkailu on kuitenkin vähällä koitua Hazelin kohtaloksi, sillä koppikaniinien omistaja ilmaantuu pyssyineen paikalle kriittisellä hetkellä.. Kukaan Hazelin ystävistä ei varsinaisesti näe tapahtumaa, mutta laukauksen kuultuaan ja johtajansa paluuta turhaan odotettuaan ne ovat vakuuttuneita siitä, että tämä on kuollut.. Tunnelma kylässä on täysin lohduton ja epäuskoinen (WD 232–233, 237–238).. Näennäiskuolemat siis ikään kuin leikittelevät todellisella kuolemalla: edellä kuvatussa esimerkissä yhteisöä järkyttänyt tapahtumasarja päättyy normaalin tasapainon palautumiseen, kun näkijäkaniini Fiver saa yliluonnollisten kykyjensä ansiosta selville Hazelin vain haavoittuneen vakavasti – tällä tavoin kuolema pääsee teoksessa hetkeksi lähelle tarinan kannalta keskeistä hahmoa, mutta vetäytyykin sitten syrjään.. Näennäiskuolemien vastakohtana ovat varsinaiset kuolemantapaukset, jotka kohdistuvat tyypillisesti tarinan pahiksiin tai johonkin sivuhenkilöön, jollainen on esimerkiksi eräs naaraskaniini, jonka kettu tappaa matkalla viholliskylä Efrafasta takaisin kotiin Watership-vuorelle (WD 392).. Todellisten kuolemien ja näennäiskuolemien suhde on oleellinen, sillä se avaa yhden näkökulman siihen, millä tavoin kuolemaan.. Watership Downissa.. suhtaudutaan.. Kuolemalla on teoksessa vahvasti kahtia jakautunut merkitys: toisaalta se on jotain luonnollista ja levollista, kuten Hazelin todellisen kuoleman tapauksessa, mutta toisaalta kuitenkin jotain niin tuskallista ja kauhistuttavaa, että se voi lamaannuttaa koko yhteisön, kuten käy Hazelin näennäiskuoleman kohdalla.. “Hoi, hoi u embleer hrair”: elämää kuoleman keskellä.. Kuten sanottu, kuolema ei missään kulttuurissa ole mutkaton tai ristiriidaton asia, eikä se ole sitä myöskään.. Watership Downin.. protagonisteille.. Kuolema herättää monenlaisia, keskenään usein ristiriitaisia tuntemuksia ja ajatuksia, jotka vaihtelevat kuoleman toivomisesta sen totaaliseen torjumiseen.. Eräs mielenkiintoisista kuolemaan suhtautumisen tavoista on.. kuoleman halveksuminen.. Tämä asenne kiteytyy erinomaisesti protagonisteihin kuuluvan Bigwig-nimisen kaniinin suosimaan runonpätkään “Hoi, hoi u embleer hrair, m’saion ulè hraka vair”, mikä tarkoittaa “Hoi, hoi, the stinking Thousand, we meet them even when we stop to pass our droppings” (WD 53).. “Thousand” eli “hrair” merkitsee tässä yhteydessä vihollisia.. “Embleer” puolestaan on eräänlainen lapiininkielinen kirosana.. Värssy osoittaa, että kaniinit osaavat suhtautua kuolemaan myös huumorilla.. ”Tuhansia” vihollisia vastaan saatetaan lisäksi jopa isotella: “A good rabbit’s a match for a cat, any day” (WD 215).. Toisaalta kuolemaan suhtaudutaan myös kunnioittavasti: se on jotain suurta ja käsittämätöntä, jota on turvallisinta käsitellä myyttien ja tarinoiden kautta.. Kuolema on kuitenkin myös jotain luonnollista, sillä se tulee jokaisen kaniinin osaksi ennemmin tai myöhemmin.. Tässä mielessä kuolema on myös tasa-arvoinen ja kaikille yhtäläinen.. Tämän tasa-arvon toteutumista valvoo kaniinimytologian viikatemies, Inlén musta kaniini, joka pitää huolen siitä, että jokainen kaniini kuolee ajallaan:.. “[H]e will come in the night and call a rabbit by name: and then that rabbit must go out to him, even though he may be young and strong to save himself from any other danger ” (WD 276).. Toisin sanoen kaniiniprotagonistit siis ainakin periaatteessa hyväksyvät oman olemassaolonsa rajallisuuden ja pitävät kuolemaa luonnollisena päätöksenä elämälle.. Philippe Ariès’n (1983, 28) mukaan “Familiarity with death is a form of acceptance of the order of nature”.. Tämä ”kuoleman tuttuus” – toisin sanoen sen luonnollisena ja hyväksyttävänä pitäminen – on Ariès’n mukaan tyypillistä ajalle ennen 1700-luvun loppua, eli kuolemaan suhtautumisen “pitkälle kestolle”.. kaniinien kuolemasuhteessa on piirteitä tästä suhtautumistavasta, mutta yhtä lailla siinä voi nähdä elementtejä myös Ariès’n kuvaamasta modernista vaiheesta, jota Ariés nimittää ”kuoleman kieltämiseksi”.. Kuolemaa voidaan kyllä teoriassa pitää luonnollisena ja hyväksyttävänä, mutta käytännössä tilanne saattaa olla toinen.. kaniineille kuolemaan liittyy lähes aina myös kauhua ja tyrmistynyttä ahdistusta.. Kuolemasta voidaan tosin puhua rehellisesti, mutta helppoa se ei ole: mieluiten käytetään eufemismeja ja puhutaan Inlén mustasta kaniinista, Frithin tahdosta tai ”juoksun katkeamisesta”.. Esimerkiksi kun Hazelin uskotaan menehtyneen Nuthangerin talolla, tämän veljeä Fiveria lohdutetaan jälkikäteen seuraavasti:.. “Poor Fiver! What a miserable thing it is to have happened! We must try to bear it as best we can.. We’ll all got to stop running one day, you know.. They say Frith knows all the rabbits, every one.. ” (WD 236.. Kuten aiemmin mainitsin, kuolemaan liittyvä rajatila on hetki, joka epäjärjestystä aiheuttavan luonteensa vuoksi koetaan kulttuureissa erityisen vaikeaksi.. Kaniinit eivät tunnukaan niinkään pelkäävän itse kuolemaa kuin siihen liittyviä turvattomuuden, epävarmuuden ja kauhun tunteita.. Siitä huolimatta, että kuolema siis on myös ennalta määrätty ja odotettavissa oleva, se on kuitenkin myös jotain tuntematonta ja tuntematon puolestaan merkitsee kaikkea pelottavaa.. Sandlefordin vanhassa yhdyskunnassa ne kaniinit, jotka uskovat Fiverin näkyjen olevan pelkkää humpuukin, uskovat näin sen vuoksi, etteivät ne uskalla luopua tutusta ja turvallisesta elämästään ja kohdata kuoleman aiheuttamaa turvattomuuden tunnetta.. Tarinan protagonistikaniinit sen sijaan tekevät juuri tämän – näin ollen niistä tuleekin sankareita jo ennen kuin koko tarina ehtii edes kunnolla päästä vauhtiin.. Erityisen sankarilliseksi protagonistien toimet tekee se, että niitä pelottaa aivan yhtä lailla kuin kaikkia muitakin.. Heti kotikylästään lähdettyään kaniinit joutuvat tiheään metsään, jonka ne kokevat äärimmäisen uhkaavana.. Metsän voi nähdä symboloivan sitä, mitä tapahtuu, kun aiemmin tukahdutetut kauhukuvat myönnetään realistisiksi tosiasioiksi: kaniinit avaavat silmänsä ja joutuvat suoraan painajaisuneen.. Metsä on kuin suoraan kauhuelokuvasta:.. “And there were more sinister, unidentified sounds, from further away; sounds of movement.. – – But what did these sounds mean and where, in this wilderness, could they bolt to? – – What was in the bracken? What lay round the further bend?And what would happen to a rabbit who left the shelter of the holly tree and ran down the path?” (WD 34–35.. Pelottavinta tilanteessa on juuri epävarmuus:  ...   on mielenkiintoisella tavalla vinoutunut, sillä vaikka kuolemasta ei ole muissa yhteyksissä lupa puhua, sen käsittely on sallittua taiteellisessa ilmaisussa.. Kaniinien vanhat, sukupolvilta toiselle periytyneet kertomukset eivät kuitenkaan kelpaa tähän tarkoitukseen, minkä vuoksi niiden tilalle on luotu uudenlaisia taidemuotoja.. Näiden uusien taidemuotojen tarkoitus ei ole kuitenkaan todellisuuden kuvaaminen sellaisena kuin se on: niissäkään kuolemasta ei saa puhua rehellisesti.. Sen sijaan uudet kertomukset välittävät propagandaa, jonka mukaan elämästä luopuminen ja kuolemalle alistuminen on arvokasta ja toivottavaa.. Tällaiset tarinat koetaan lohdullisiksi ja niitä esittämään valitaan runoilijoita, joiden tehtävänä on sijaiskärsijöiden tavoin kantaa yhteisön synkkä salaisuus ja tehdä tilanteen sietäminen muille helpommaksi:.. “Frith send them strange singers, beautiful and sick – –.. And since they could not bear the truth, these singers – – were squeezed under the terrible weight of the warren’s secret until they gulped out fine folly – about dignity and acquiescence, and anything else that could make believe that the rabbit loved the shining wire.. Näistä ”kauniista ja sairaista” runonlaulajista tulee kylän kollektiivisen itsepetoksen tärkeimpiä ylläpitäjiä, sillä ne tarjoavat näennäisen mahdollisuuden muutoin tukahdutetun kuoleman käsittelyyn.. Runonlaulajien suuri suosio on selkeä todiste siitä, kuinka tärkeää kuoleman käsitteleminen kulttuurisesti on.. Sillä, että runot ovat ”upeaa petosta”, ei ole väliä, sillä juuri sitä kyläläiset haluavatkin: valhe on lohdullista, koska se tälläkin kertaa tarjoaa positiivisen kuvan sellaisesta, minkä todellinen luonne on liian kauhistuttava kohdattavaksi.. Kylän kaniinien suhdetta kulttuuriin kuvaa hyvin kohtaus, jossa maan alle kokoontuneet kaniinit alkavat kertoa tarinoita.. Tulokkaita pyydetään aloittamaan ja Dandelion, joukon tarinankertoja, esittää klas.. Kun niiltä tiedustellaan, millaisia tarinoita ne itse kertovat, ne vastaavat tarinoidensa ja runojensa kuvailevan niiden omaa elämää: El-ahrairahilla ei ole niille mitään tarjottavaa.. Kun tulokkaat huomauttavat kaniinien tarvitsevan El-ahrairahin juonia, Silverweed-niminen kaniini julistaa, että moisen sijaan “[r]abbits need dignity and above all, the will to accept their fate” (WD 111).. Silverweed esitellään tulokkaille kylän suosituimpana runoilijana:.. “’We think Silverweed is one of the best poets we’ve had for many months,’ said Cowslip.. ‘His ideas have a great following.. Would you like to hear him now?’” (WD 111.. Silverweediä kohdellaan kuin suosittua poliittista puhujaa: “’Yes, yes,’ said voices from all sides.. ‘Silverweed!’” (WD 111).. Seuraa Silverweedin hurmioituneeseen tyyliin esittämä nelisäkeistöinen runo, joka kuvailee arkisen elämän tuolle puolen kaipaavaa kaniinia.. Runon puhuja keskustelee säkeistöissä ensin tuulen, puron ja lehtien, sitten Frithin kanssa ja pyytää vuorotellen niitä kaikkia ottamaan sen mukaansa, pois tästä maailmasta:.. “– –.. Where are you going, leaves? Far, far away.. Into the earth we go, with the rain and the berries.. Take me, leaves, O take me on your dark journey.. I will go with you, I will be rabbit-of-the-leaves,.. In the deep places of the earth, the earth and the rabbit.. – –.. For I am ready to give you my breath, my life,.. The shining circle of the sun, the sun and the rabbit.. (WD 112–113.. Silverweed lausuu runonsa epätoivoisen hurmion vallassa, ja kylän asukkaat kuuntelevat kuin noiduttuina.. Mitään ei jää epäselväksi: runo on ylistyslaulu kuolemalle.. Kuolema on vapautus, joka palauttaa elämään kyllästyneen yksilön osaksi jotain suurempaa – se on ihmeellinen ja lohdullinen lahja kaniinille, jolla ei ole mitään, minkä vuoksi se tahtoisi elää.. Kuolemaa ei saa olla olemassa arkisessa puheessa, sen mainitseminenkin julkisesti riittää tapetuksi tulemiseen, mutta taide, ikään kuin toisesta maailmasta nouseva voima, ylittää kaikki yhteisön säännöt ja rajoitukset: taiteessa on mahdollista käsitellä sitä, mistä muuten on vaiettava.. Näyttää melkein siltä kuin kuolemaan liittyvät tunteet kielletyiksi tullessaan pyrkisivät purkautumaan taiteessa aivan erityisellä vimmalla.. Ansojen kylä on siis kaikissa suhteissa ikään kuin esimerkki siitä, millaiseksi Ariès’n kuvaama ”kielletyn kuoleman” vaihe voisi teoriassa vahvimmillaan kehittyä.. Koska kuolemaa ei voida käsitellä lainkaan, se koetaan paljon traumaattisempana tapahtumana kuin silloin, kun kuolemaan suhtaudutaan avoimesti.. Taiteesta tulee sen vuoksi tärkeä varaventtiili, jonka kautta tukahdutettuja tunteita pystytään purkamaan ja jonka kautta yksilön surulle voidaan antaa yhteinen muoto.. On mielenkiintoista, että kylässä suositaan ilmaisumuotona nimenomaan runoutta.. Runot ovat kokonaisia kertomuksia tiiviimpiä, ja niillä on helppo luoda välähdyksenomaisia kuvia yksittäisistä hetkistä.. Runous on lisäksi tyypillisesti hyvin individualistinen ilmaisumuoto, sillä sen avulla on helppo välittää yksilöllisiä tunteita, pelkoja ja toiveita.. Tässä mielessä runot ovat hyvin erilainen ilmaisumuoto kuin kaniineille perinteisesti tyypilliset kertojalta toiselle periytyvät tarinat, jotka säilyvät muuttumattomina sukupolvelta toiselle.. Kuten aiemmin mainitsin, kuolemaa voidaan pitää kulttuurin voimavarana.. Jos kulttuuri nousee pyrkimyksestä kuolemattomuuteen, erityisen kipeästi sitä voisi ajatella tarvitsevan niiden, joille kuolema on jotain kauhistuttavaa, kuten se Ansojen kylän kaneille on.. Kylän taiteesta kuitenkin puuttuu se, mikä tekee kulttuurista kuolematonta: sitä ei pyritä säilyttämään seuraaville sukupolville.. Taide on Ansojen kylässä hetkellistä, juuri sillä sekunnilla tapahtuvaa: se on olemassa tässä ja nyt aivan kuten sitä luovat ja vastaanottavat kaniinit, jotka milloin tahansa saattavat itse kadota jäljettömiin.. Kylän kulttuuri on vahvasti muotivirtausten hallitsemaa.. Silverweed on.. sillä hetkellä.. suosituin tarinankertoja.. Erään käytävän seinään tehty kuva on kuulemma jo ”vanhanaikaista”, ja erityisen vanhanaikaisia ovat perinteiset El-ahrairahista kertovat tarinat – ylitulkinnan vaaran uhasta huolimatta käy hyvin houkuttelevaksi verrata Ansojen kylän kulttuurimieltymyksiä omaan uusimpien muotivirtausten ja nykyaikaisimpien vempeleiden rytmittämään maailmaamme.. Lopuksi haluaisin korostaa, ettei tarkoituksenani ole ollut arvottaa erilaisia kuolemaan suhtautumisen tapoja.. Arvottaminen olisikin mahdotonta, sillä kyse ei missään tapauksessa ole yksiselitteisistä tai yksipuolisista käsitteistä.. Esimerkiksi kuoleman kieltämisen – siinä muodossa kuin missä Ariès sitä käsittelee – voi toisaalta nähdä kuoleman realiteettien aiempaa syvällisempänä ymmärtämisenä.. Kuoleman luonnollisena ja hyväksyttävänä pitäminen saattaa puolestaan näyttäytyä vaarallisena siinä mielessä, että se äärimmilleen vietynä vähentää kuoleman merkitystä.. Tällöin kuoleman ymmärtämisestä jäävät puuttumaan ne henkilökohtaisiin ja yksilöllisiin tunteisiin sekä omakohtaisiin kokemuksiin liittyvät merkitykset, joita ilman kuolema olisi pelkkä fysiologinen tapahtuma.. Kuoleman ja kulttuurin suhdetta voidaan määritellä useista eri näkökulmista.. Tutkielmassa käyttämäni tulkinta kuolemasta kulttuurin voimavarana perustuu yleisinhimilliseen kuolemattomuuden haaveeseen, jota yksilön on mahdotonta toteuttaa mutta joka kulttuurin avulla saa uuden merkityksen.. Kuolemaa voidaan tarkastella myös siitä näkökulmasta, kuinka siihen on eri yhteisöissä suhtauduttu.. Philippe Ariès erottaa länsimaalaisen kulttuurin kuolemaan suhtautumisen tavoissa kaksi kronologista vaihetta, joista ensimmäisessä, pitkässä vaiheessa kuolemaa pidetään luonnollisena ja hyväksyttävänä ilmiönä, kun taas jälkimmäisessä vaiheessa kuoleman läsnäolo pyritään arkisissa yhteyksissä häivyttämään.. Toisaalta kuolema on aina myös jotain käsittämätöntä ja pelottavaa: ristiriitaiset ja ahdistavatkin tunteet ovat olennainen osa sen ymmärtämistä.. ilmenee useita erilaisia kuolemaan suhtautumisen tapoja.. Tarinan protagonistit suhtautuvat kuolemaan kaikkein monipuolisimmin: kuolemaan suhtaudutaan toisaalta avoimesti ja sitä käsitellään monipuolisesti esimerkiksi myyteissä, mutta toisaalta kuolema saa myös osakseen ansaitsemaansa kunnioitusta ja ihmetystä sekä aiheuttaa voimakkaita pelon ja surun tunteita.. Vastakohtana tälle on Ansojen kylän yhdyskunta, jossa kuolemasta on tullut luonnoton ja häpeällinen tapahtuma, jota ei käsitellä millään tavalla ja jonka olemassaolokin pyritään kieltämään.. Ansojen kylän yhdyskunta on todiste siitä, että kuoleman yhteisöllinen käsittely on kulttuurisesti äärimmäisen tärkeää: sen tukahduttaminen ja kielletyksi tekeminen johtaa ongelmiin niin yksilön kuin yhteisönkin tasolla.. Kulttuurilla on tärkeä merkitys sekä kuoleman ymmärtämisen että tämän ymmärtämisen aiheuttamien tunteiden käsittelyn kannalta.. Jos kuolemaa ei voida käsitellä lainkaan, se koetaan paljon traumaattisempana tapahtumana kuin silloin, kun kuolemaan suhtaudutaan avoimesti.. Ansojen kylässä tämä johtaa siihen, että paine käsitellä kuolemaa taiteessa kasvaa.. Samanaikainen kuoleman kieltäminen aiheuttaa kuitenkin sen, että kuolema menettää merkityksensä kulttuurisena voimavarana.. Anderson, Celia Catlett (1983) Troy, Carthage, and Watership Down.. Children’s Literature Association Quarterly.. 8:1, 12–13.. Anttonen, Veikko (1999) Elämän kääntöpuolen etnografiaa: kuolema eri uskonnoissa ja kulttuuriperinteessä.. Teoksessa Kuparinen, Eero (toim.. Kun aika loppuu.. Kuolema historiassa.. Turun yliopiston historian laitoksen julkaisuja 52.. Turku: Turun yliopisto.. Ariès, Philippe (1983).. Western Attitudes toward Death from the Middle Ages to the Present.. Engl.. Patricia M.. Ranum.. Essais sur l histoire de la mort en Occident: du Moyen Âge à nos jours,.. 1975.. ) Baltimore: The John Hopkins University Press.. Assmann, Jan (2005).. Death and Salvation in Ancient Egypt.. David Lorton.. Tod und Jenseits im Alten Ägypten.. , 2001.. ) New York: Cornell University Press.. Bengtsson, Niklas (2000).. Mielikuvituksen rajaton riemu.. Bibliografia ja johdatus fantasiakirjallisuuteen.. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu Oy.. Elias, Norbert (1993).. Kuolevien yksinäisyys.. Jari Nieminen Paula Nieminen.. Über die Einsamkeit der Sterbenden in unseren Tagen.. , 1982.. ) Helsinki: Gaudeamus.. Hakkarainen, Pekka (1999) Kuolema ja yhteiskunta.. Hovi, Kalervo (1999) Kun aika loppuu – kuolema historiassa.. Jalava, Marja (2000) Martin Heidegger:.. Oleminen ja aika.. (Vastapaino: Tampere, 2000).. Historiallisia Arvosteluja.. 2:7.. Petzold (1987) Fantasy out of Myth and Fable: Animal Stories in Rudyard Kipling and.. Richard Adams.. Children’s Literature Association Quarterly.. 12:1, 15–19.. Sisättö, Vesa (toim.. ) (2003).. Ulkomaisia fantasiakirjailijoita.. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu.. Thomas, Jane Resh (1974) Old Worlds and New: Anti-Feminism in.. The Horn Book Magazine.. 50:4, 405–408..

    Original link path: /?page_id=777
    Open archive

  • Title: ISSN 1799-442X | Maailmankirjat
    Descriptive info: Suomen ISSN-keskus on antanut kausijulkaisullenne Maailmankirjat, käännöskirjallisuuden verkkolehti.. seuraavan kansainvälisen kausijulkaisutunnuksen:..

    Original link path: /?page_id=942
    Open archive


  • Archived pages: 389